DCA-sopimus – mitä se tarkoittaa ja mitä se sisältää?

DCA-sopimuksen perusperiaatteet ja tarkoitus

Mitä DCA-sopimus tarkoittaa?

DCA-sopimus, lyhenne sanoista Defence Cooperation Agreement, eli puolustusyhteistyösopimus, on pohjimmiltaan kahden valtion välinen sopimus, joka määrittelee tarkemmin puolustusyhteistyön muotoja ja käytännön järjestelyjä. Se ei ole itsessään sotilasliitto, vaan enemmänkin viitekehys, joka mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön esimerkiksi joukkojen sijoittamisen, harjoitustoiminnan ja materiaalihankintojen osalta. Sopimuksessa määritellään usein myös oikeudellisia näkökohtia, kuten joukkojen asema ja toimivalta toisen valtion alueella.

Sopimuksen tavoitteet ja merkitys

DCA-sopimuksen keskeisin tavoite on syventää kahden maan välistä puolustusyhteistyötä ja parantaa yhteistä kykyä vastata erilaisiin turvallisuusuhkiin. Tämä voi tarkoittaa monenlaisia asioita, kuten:

• Nopeampaa reagointia kriisitilanteissa.
• Tehokkaampaa resurssien käyttöä.
• Yhteisen puolustuksen suunnittelun ja harjoittelun kehittämistä.
• Teknologisen yhteistyön edistämistä.

Sopimuksen merkitys korostuu erityisesti muuttuvassa turvallisuusympäristössä, jossa perinteiset uhkat ovat saaneet rinnalleen uusia haasteita, kuten kyberhyökkäykset ja hybridivaikuttaminen. DCA-sopimus voi tarjota Suomelle mahdollisuuden vahvistaa omaa puolustustaan ja lisätä turvallisuuttaan yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.

DCA-sopimuksen suhde muihin puolustussopimuksiin

DCA-sopimus ei korvaa Suomen muita puolustussopimuksia tai -järjestelyjä, vaan täydentää niitä. Esimerkiksi Suomen jäsenyys Natossa on edelleen keskeinen osa maan turvallisuuspolitiikkaa. DCA-sopimus voi kuitenkin syventää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Naton sisällä ja mahdollistaa joustavamman toiminnan erilaisissa tilanteissa. On tärkeää ymmärtää, että DCA-sopimus on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu monia erilaisia sopimuksia ja järjestelyjä. Se ei myöskään ole ainutlaatuinen, sillä useat muutkin Euroopan maat ovat solmineet vastaavia sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, kuten Norja, Ruotsi ja Puola. Nämä sopimukset voivat kuitenkin vaihdella sisällöltään ja painotuksiltaan, riippuen kunkin maan erityistarpeista ja -tavoitteista.

DCA-sopimuksen historiallinen kehitys ja tausta

Sopimuksen synty ja neuvotteluprosessi

DCA-sopimuksen syntyprosessi Suomen osalta oli monivaiheinen ja huipentui sopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 2024. Neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa alkoivat jo aiemmin, mutta konkreettisempi vaihe käynnistyi Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Prosessin aikana pyrittiin löytämään molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi, jossa huomioitiin Suomen lainsäädäntö ja kansalliset intressit. Sopimuksen lopullinen teksti julkaistiin vasta sen allekirjoittamisen jälkeen, mikä herätti keskustelua avoimuudesta.

Kansainvälinen konteksti ja vastaavat sopimukset

DCA-sopimukset eivät ole ainutlaatuisia Suomelle, vaan Yhdysvalloilla on vastaavia sopimuksia useiden muidenkin maiden kanssa, erityisesti Nato-maiden. Näitä sopimuksia ovat mm:

• Norjan DCA-sopimus
• Ruotsin DCA-sopimus
• Puolan DCA-sopimus

Nämä sopimukset luovat pohjan tiiviimmälle puolustusyhteistyölle ja mahdollistavat Yhdysvaltain joukkojen läsnäolon ja toiminnan sopimusmaissa. Sopimusten sisältö vaihtelee jonkin verran maiden omien tarpeiden ja lainsäädännön mukaan. Yhdysvalloilla on DCA-sopimuksia myös Bulgarian, Latvian, Liettuan, Slovakian, Tšekin, Unkarin ja Viron kanssa.

DCA-sopimuksen aikataulu ja voimaantulo

DCA-sopimuksen aikataulu Suomen osalta oli tiivis. Sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2024, ja eduskunta hyväksyi sen heinäkuussa 2024. Presidentti vahvisti lain heinäkuun alussa, ja sopimus astui voimaan syyskuussa 2024. Tässä vielä tarkemmin:

1. Valtioneuvosto päätti sopimuksesta toukokuussa 2024.
2. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa kesäkuussa 2024.
3. Eduskunta hyväksyi DCA-sopimuksen heinäkuussa 2024 ilman äänestystä.

Nopea aikataulu heijasti Suomen halua vahvistaa turvallisuuspoliittista asemaansa nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa. Sopimuksen voimaantulo merkitsi konkreettista askelta kohti tiiviimpää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

DCA-sopimuksen keskeiset sisältökohdat

Sopimuksen soveltamisala ja osapuolet

DCA-sopimus määrittelee tarkasti, mihin tilanteisiin ja alueisiin sopimusta sovelletaan. Sopimuksen soveltamisala kattaa yleensä laajan kirjon puolustusyhteistyötä, kattaen esimerkiksi harjoitukset, koulutuksen ja kriisinhallinnan. Osapuolina ovat Suomi ja Yhdysvallat, ja sopimus määrittelee kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet.

• Sopimus määrittelee maantieteellisen alueen, jossa yhteistyö toteutetaan.
• Sopimus kattaa erilaisia toimintoja, kuten sotaharjoituksia ja materiaalin varastointia.
• Sopimus selventää osapuolten roolit ja vastuut.

Joukon asema ja toimivalta

Yksi DCA-sopimuksen tärkeimmistä kohdista on Yhdysvaltain joukkojen aseman määrittely Suomessa. Tämä sisältää joukkojen oikeudet, velvollisuudet ja toimivallan Suomen alueella. Sopimuksessa määritellään esimerkiksi, miten rikostapaukset käsitellään, joissa on osallisena yhdysvaltalainen sotilas. On tärkeää huomata, että Suomella on tietyissä tilanteissa oikeus peruuttaa tuomiovallan siirto Yhdysvalloille, vaikka käytännön tehokkuus onkin vielä osin epäselvää.

• Sopimus määrittelee Yhdysvaltain joukkojen oikeudet ja velvollisuudet Suomessa.
• Sopimus käsittelee rikostapauksia, joissa on osallisena yhdysvaltalainen sotilas.
• Sopimus selventää tuomiovallan siirtoa ja sen rajoituksia.

Aseiden varastointi ja kauttakulku

DCA-sopimus käsittelee myös aseiden varastointia ja kauttakulkua Suomen alueella. Sopimus määrittelee, mitä aseita voidaan varastoida ja kuljettaa, sekä miten näitä toimintoja valvotaan. On tärkeää huomioida, että DCA-sopimus on herättänyt keskustelua, koska se saattaa olla ristiriidassa Suomen ydinenergialain kanssa, joka kieltää ydinaseiden kauttakulun ja varastoinnin Suomessa.

• Sopimus määrittelee, mitä aseita voidaan varastoida ja kuljettaa Suomen kautta.
• Sopimus käsittelee aseiden varastoinnin ja kauttakulun valvontaa.
• Sopimus ottaa kantaa ydinaseiden varastointiin ja kauttakulkuun liittyviin kysymyksiin.

DCA-sopimuksen oikeudelliset vaikutukset Suomessa

DCA-sopimus on iso juttu, ja se tuo mukanaan monenlaisia oikeudellisia kysymyksiä Suomessa. Mietitäänpä vähän, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Sopimuksen suhde Suomen lainsäädäntöön

DCA-sopimus ei ole mikään pikku juttu, vaan se vaikuttaa suoraan Suomen lainsäädäntöön. Sopimuksen myötä osa Suomen laeista joudutaan tarkistamaan tai jopa muuttamaan, jotta ne olisivat sopusoinnussa DCA-sopimuksen kanssa. Tässä muutamia pointteja:

• Sopimus voi tuoda muutoksia esimerkiksi rikoslakiin, jos mietitään vaikka Yhdysvaltain joukkojen oikeudellista asemaa Suomessa.
• Perustuslakivaliokunta on jo todennut, että sopimuksen hyväksyminen vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön, koska se koskee monilta osin perustuslakia ja on mahdollisesti sen kanssa ristiriidassa.
• Ydinenergialaki on yksi lakipykälä, joka on syytä tarkistaa, sillä se kieltää ydinaseiden kauttakulun ja varastoinnin Suomessa.

Tuomiovallan siirto ja sen rajoitukset

Yksi kiistanalaisimmista kohdista on tuomiovallan siirto. Periaatteessa, jos Yhdysvaltain sotilas tekee rikoksen Suomessa, Yhdysvallat saa päättää, miten asia käsitellään. Mutta onneksi on olemassa rajoituksia:

• Suomi voi tietyissä, erityisen tärkeissä tapauksissa peruuttaa tuomiovallan siirron. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vakavat rikokset, joilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
• Oikeuskansleri on kuitenkin huomauttanut, että on epäselvää, miten tehokasta tämä peruuttaminen käytännössä on ja mitä siitä seuraa.
• Yhdysvalloilla on itsellään päätäntävalta siitä, mikä lasketaan sen joukkojen toiminnaksi Suomessa, mikä liittyy palvelukseen Suomessa.

Perustuslailliset näkökohdat ja tulkinnat

DCA-sopimus on monimutkainen juttu, ja sen perustuslailliset näkökohdat ovat olleet paljon esillä. On tärkeää varmistaa, että sopimus ei riko Suomen perustuslakia. Tässä muutamia huomioita:

• Perustuslakivaliokunta on arvioinut, että sopimus koskee monilta osin perustuslakia ja on mahdollisesti sen kanssa ristiriidassa.
• Oikeuskansleri on korostanut, että sopimuksen vaikutuksia perusoikeuksiin on arvioitava tarkemmin.
• On tärkeää, että sopimuksen tulkinnassa otetaan huomioon Suomen perustuslain periaatteet ja kansalaisten oikeudet. DCA sopimus Suomi -keskustelussa onkin pohdittu, miten varmistetaan perustuslain toteutuminen käytännössä.

DCA-sopimuksen käsittely ja hyväksyminen

DCA-sopimuksen käsittely Suomessa oli monivaiheinen prosessi, joka sisälsi useita tärkeitä vaiheita valtioneuvoston päätöksenteosta eduskunnan käsittelyyn ja lopulta presidentin vahvistukseen. Koko prosessin aikana käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua sopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista.

Valtioneuvoston rooli ja päätöksenteko

Valtioneuvosto oli keskeisessä asemassa DCA-sopimuksen valmistelussa ja hyväksymisessä. Valtioneuvosto päätti esittää sopimuksen eduskunnan hyväksyttäväksi.

• Valtioneuvosto vastasi sopimuksen neuvotteluista Yhdysvaltojen kanssa.
• Se valmisteli hallituksen esityksen eduskunnalle.
• Valtioneuvosto arvioi sopimuksen vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön ja turvallisuuspolitiikkaan.

Eduskunnan käsittely ja äänestys

Eduskunnan rooli oli varmistaa, että sopimus on Suomen perustuslain ja muiden lakien mukainen. Eduskunta hyväksyi DCA-sopimuksen 1. heinäkuuta 2024. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) teki esityksen sopimuksen hylkäämisestä, mutta esitystä ei kannatettu. Näin DCA-sopimus hyväksyttiin.

• Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon, jonka mukaan sopimuksen hyväksyminen edellytti kahden kolmasosan määräenemmistöä.
• Eduskunta kävi perusteellisen keskustelun sopimuksesta.
• Äänestyksessä enemmistö kansanedustajista kannatti sopimuksen hyväksymistä.

Presidentin vahvistus ja lainvoimaisuus

Tasavallan presidentti vahvisti DCA-sopimuksen sekä sopimusta koskevan lain ja sopimuksen hyväksymisen johdosta tehtävät lain muutokset muihin lakeihin 5. heinäkuuta 2024. Sopimus astui voimaan 1. syyskuuta 2024.

• Presidentin vahvistus oli viimeinen vaihe sopimuksen lainvoimaiseksi saattamisessa.
• Sopimuksen voimaantulon jälkeen se on osa Suomen lainsäädäntöä.
• Sopimuksen kansallinen voimaantulo vahvistettiin lailla ja valtioneuvoston asetuksella.

DCA-sopimuksen vaikutukset Suomen turvallisuuspolitiikkaan

DCA-sopimus on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten se muuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. On selvää, että sopimus syventää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Puolustusyhteistyön syventyminen

DCA-sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen laajemman läsnäolon ja toiminnan Suomessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi ja Yhdysvallat voivat harjoitella ja suunnitella puolustusta yhdessä entistä tiiviimmin.

• Yhteinen harjoitustoiminta lisääntyy, mikä parantaa joukkojen yhteensopivuutta ja valmiutta.
• Yhdysvaltojen sotilaskalustoa voidaan varastoida Suomessa, mikä nopeuttaa reagointia kriisitilanteissa.
• Suomi saa pääsyn Yhdysvaltojen sotilaalliseen osaamiseen ja teknologiaan.

Alueellinen vakaus ja turvallisuus

Sopimuksen uskotaan vahvistavan alueellista vakautta ja turvallisuutta. Yhdysvaltojen läsnäolo Itämeren alueella voi toimia pelotteena mahdollisille hyökkääjille. Toisaalta, jotkut ovat huolissaan siitä, että sopimus voi lisätä jännitteitä alueella.

• Sopimus voi parantaa Suomen kykyä vastata mahdollisiin uhkiin.
• Se lähettää vahvan viestin Suomen liittolaisille ja vastustajille.
• On tärkeää arvioida, miten sopimus vaikuttaa suhteisiin Venäjään.

Suomen kansainvälinen asema

DCA-sopimus vahvistaa Suomen asemaa osana läntistä puolustusyhteisöä. Se osoittaa, että Suomi on valmis kantamaan vastuuta omasta ja alueensa turvallisuudesta. Sopimus voi myös avata uusia mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle.

• Suomi profiloituu vahvana ja luotettavana kumppanina.
• Sopimus voi edistää Suomen intressejä kansainvälisissä foorumeissa.
• On tärkeää varmistaa, että sopimus tukee Suomen ulkopoliittisia tavoitteita.

DCA-sopimuksen taloudelliset ja logistiset ulottuvuudet

Resurssien jakaminen ja kustannukset

DCA-sopimuksella on väistämättä vaikutuksia Suomen talouteen, erityisesti puolustusbudjettiin. Sopimuksen myötä Suomi sitoutuu jakamaan resursseja Yhdysvaltojen kanssa, mikä voi tarkoittaa lisäkustannuksia. Nämä kustannukset voivat liittyä esimerkiksi:

• Yhdysvaltojen joukkojen tukemiseen
• Yhteisten harjoitusten järjestämiseen
• Infrastruktuurin parantamiseen

On tärkeää, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti ja että Suomi pystyy edelleen ylläpitämään omaa puolustuskykyään.

Infrastruktuurin kehittäminen

DCA-sopimus todennäköisesti edellyttää investointeja Suomen puolustusinfrastruktuuriin. Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolo ja toiminta Suomessa vaativat asianmukaisia tiloja, varastoja ja kuljetusreittejä. Tämä voi tarkoittaa:

• Lentokenttien ja satamien parantamista
• Uusien varastotilojen rakentamista
• Teiden ja rautateiden kunnostamista

Infrastruktuurin kehittäminen ei ole pelkästään kuluerä, vaan se voi myös luoda työpaikkoja ja edistää talouskasvua.

Logistiikan ja huollon järjestelyt

DCA-sopimus vaikuttaa merkittävästi Suomen logistiikkaan ja huoltoon. Yhdysvaltojen joukkojen huoltaminen edellyttää tehokkaita ja luotettavia järjestelyjä. Tämä tarkoittaa:

• Huoltovarmuuden parantamista
• Yhteistyön tiivistämistä Yhdysvaltojen kanssa
• Logististen ketjujen optimointia

Logistiikan ja huollon on toimittava moitteettomasti kaikissa tilanteissa, myös kriisitilanteissa. Suomen on varmistettava, että se pystyy vastaamaan näihin haasteisiin.

DCA-sopimuksen kansalaisvaikutukset ja yhteiskunnallinen keskustelu

DCA-sopimus on herättänyt Suomessa laajaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa on tuotu esiin monenlaisia näkökulmia sopimuksen vaikutuksista kansalaisten elämään ja Suomen asemaan maailmalla. Keskustelu on ollut vilkasta niin mediassa, kansalaisjärjestöissä kuin yksittäisten kansalaistenkin keskuudessa.

Julkinen mielipide ja tiedotus

Julkinen mielipide DCA-sopimuksesta on ollut monijakoinen. Osa kansalaisista pitää sopimusta tärkeänä Suomen turvallisuuden kannalta, kun taas toiset ovat huolissaan sen vaikutuksista Suomen suvereniteettiin ja ulkopolitiikkaan. Tiedotus sopimuksesta on ollut aktiivista, mutta kaikki eivät koe saaneensa riittävästi tietoa sen sisällöstä ja vaikutuksista.

• Eri medioissa on julkaistu artikkeleita, analyysejä ja haastatteluja sopimukseen liittyen.
• Valtionhallinto on järjestänyt tiedotustilaisuuksia ja julkaissut materiaalia sopimuksesta.
• Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esiin omia näkemyksiään ja järjestäneet keskustelutilaisuuksia.

Kansalaisjärjestöjen näkemykset

Kansalaisjärjestöjen näkemykset DCA-sopimuksesta vaihtelevat suuresti. Osa järjestöistä tukee sopimusta, koska ne näkevät sen vahvistavan Suomen turvallisuutta. Toiset järjestöt ovat kriittisempiä ja korostavat sopimuksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia.

• Rauhanjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa sopimuksen vaikutuksista alueelliseen vakauteen.
• Ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota sopimuksen mahdollisiin vaikutuksiin perusoikeuksien toteutumiseen.
• Osa järjestöistä on vaatinut kansanäänestystä sopimuksesta.

Sopimuksen läpinäkyvyys ja avoimuus

Sopimuksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on kritisoitu. Osa kansalaisista ja järjestöistä on kokenut, että sopimuksen valmistelu on tapahtunut liian suljetusti ja että kansalaisille ei ole annettu riittävästi mahdollisuuksia osallistua keskusteluun. DCA sopimus äänestys olisi voinut lisätä avoimuutta.

• Sopimusteksti julkaistiin vasta sen allekirjoittamisen jälkeen.
• Eduskunnan käsittelyssä sopimusta ei käsitelty yhtä laajasti kuin joitain muita lakihankkeita.
• Keskusteluissa on esitetty vaatimuksia siitä, että vastaavia sopimuksia tulisi tulevaisuudessa valmistella avoimemmin ja osallistavammin.

DCA-sopimuksen vertailu muihin maiden sopimuksiin

DCA-sopimukset eivät ole mikään uusi juttu, ja Yhdysvalloilla onkin niitä useiden maiden kanssa. On kiinnostavaa tarkastella, miten Suomen sopimus vertautuu muiden maiden vastaaviin, sillä vaikka perusidea on sama, yksityiskohdat voivat vaihdella merkittävästi. Nämä eroavaisuudet heijastavat kunkin maan erityistarpeita ja -olosuhteita sekä suhteita Yhdysvaltoihin.

Norjan DCA-sopimus

Norjan DCA-sopimus on hyvä vertailukohta Suomelle, sillä Norja on myös Pohjoismaa ja Naton jäsen. Norjan sopimuksessa on kuitenkin joitain huomionarvoisia eroja:

• Norja on asettanut selkeitä rajoituksia ydinaseiden sijoittamiselle maaperälleen rauhan aikana. Suomen sopimuksessa tätä ei ole yhtä selkeästi määritelty.
• Norjan sopimus määrittelee tarkemmin ne alueet, joita Yhdysvaltain joukot voivat käyttää. Suomen sopimus jättää tämän osin avoimemmaksi.
• Norjan sopimuksessa on painotettu ympäristönsuojelua ja paikallisten yhteisöjen huomioimista enemmän kuin Suomen sopimuksessa.

Ruotsin DCA-sopimus

Ruotsi on Suomen tapaan uusi Naton jäsen, ja sen DCA-sopimus on solmittu samassa geopoliittisessa tilanteessa. Vertailu Ruotsin sopimukseen on siksi erityisen relevanttia:

• Ruotsin sopimuksessa on pyritty korostamaan kansallista suvereniteettia ja päätöksentekoa puolustusasioissa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten sopimus määrittelee Yhdysvaltain joukkojen toimintavaltaa Ruotsin alueella.
• Ruotsin sopimus sisältää tarkempia määräyksiä koskien tiedustelutietojen jakamista ja yhteistyötä kyberturvallisuudessa.
• Ruotsi on neuvotellut itselleen tiukemmat ehdot koskien rikollisten luovuttamista Yhdysvaltoihin. Suomen sopimuksessa tämä on joustavampaa.

Puolan DCA-sopimus

Puolan DCA-sopimus eroaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden sopimuksista merkittävästi, sillä Puola on Yhdysvaltojen strateginen kumppani Itä-Euroopassa. Puolan sopimus on huomattavasti laajempi ja antaa Yhdysvalloille enemmän valtaa Puolan alueella:

• Puolan sopimus sallii Yhdysvaltain joukkojen pysyvän läsnäolon maassa, mikä ei ole mahdollista Suomen tai muiden Pohjoismaiden sopimuksissa.
• Puolan sopimus mahdollistaa Yhdysvaltain aseiden ja varusteiden laajemman varastoinnin Puolan alueella.
• Puolan sopimus sisältää määräyksiä koskien yhteisiä sotaharjoituksia ja koulutusta, jotka ovat huomattavasti laaja-alaisempia kuin Suomen sopimuksessa.

DCA-sopimuksen tulevaisuuden näkymät ja kehitys

Sopimuksen kesto ja irtisanomisehdot

DCA-sopimuksen kesto on yksi sen tärkeimmistä tulevaisuuteen liittyvistä näkökohdista. Yleensä tällaiset sopimukset sisältävät määräyksiä siitä, kuinka pitkään ne ovat voimassa ja millä ehdoilla ne voidaan irtisanoa. On olennaista ymmärtää, miten Suomi voi tarvittaessa vetäytyä sopimuksesta ja mitkä ovat siihen liittyvät prosessit.

• Irtisanomisehdot voivat sisältää tietyn ennakkoilmoitusajan.
• Sopimuksessa määritellään tarkat menettelytavat, joita on noudatettava.
• Irtisanominen voi vaikuttaa Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin.

Mahdolliset muutokset ja lisäykset

Sopimukset eivät ole kiveen hakattuja, ja DCA-sopimukseenkin voidaan tulevaisuudessa tehdä muutoksia tai lisäyksiä. Muutostarpeet voivat johtua muuttuvasta turvallisuusympäristöstä tai uusista teknologisista innovaatioista. On tärkeää, että Suomi on aktiivinen osapuoli neuvotteluissa, jotka koskevat sopimuksen päivittämistä.

• Muutokset voivat koskea esimerkiksi joukkojen sijoittamista tai harjoitustoimintaa.
• Uusia artikloita voidaan lisätä vastaamaan uusia uhkia tai tarpeita.
• Suomen on varmistettava, että kaikki muutokset ovat kansallisen edun mukaisia.

Yhteistyön jatkuvuus ja syveneminen

DCA-sopimuksen myötä Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö on jo syventynyt, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että yhteistyö laajenee entisestään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisten harjoitusten tiheyden kasvattamista, tiedustelutiedon jakamisen parantamista tai uusia hankkeita puolustusmateriaalin kehittämiseksi. Yhteistyön jatkuvuus ja syveneminen edellyttävät molemminpuolista luottamusta ja sitoutumista.

• Yhteistyö voi laajentua kyberpuolustuksen alueelle.
• Uusia yhteisiä hankkeita voidaan käynnistää arktisella alueella.
• Suomen on panostettava yhteistyön kehittämiseen pitkäjänteisesti.