Luokanopettajan (toisinaan kirjoitettu erikseen luokan opettajan palkka) palkka on aihe, joka herättää paljon kiinnostusta Suomessa. Monia vanhempia, opettajaksi opiskelevia ja alanvaihtoa suunnittelevia kiinnostaa, miten luokanopettajan palkka muodostuu ja mille tasolle se asettuu verrattuna muihin ammatteihin. Tässä artikkelissa perehdytään syvällisesti luokanopettajien palkkauksen eri puoliin – keskipalkkaan, peruspalkkaan, lisien vaikutuksiin, tuntipalkkaan ja palkkakehitykseen – keskittyen nimenomaan Suomen oloihin. Kirjoitus on jaoteltu selkeisiin osioihin, jotta opettajan palkka ja siihen liittyvät käsitteet avautuvat helposti. Pyrimme pitämään kappaleet lyhyinä (noin 4–5 riviä) luettavuuden parantamiseksi. Lopusta löytyy myös yhteenveto sekä disclaimer tietojen oikeellisuudesta.
Luokanopettaja keskipalkka Suomessa
Keskipalkka. Luokanopettajien keskimääräinen kuukausipalkka Suomessa sijoittuu noin 3 800–4 000 euron välille. Duunitorin tuore palkkavertailu vuodelta 2023 raportoi, että keskimääräinen kuukausipalkka luokanopettajan tehtävässä on noin 3 981 € kuukaudessa. Tilastokeskuksen (virallisen tilaston) mukaan alan keskipalkka on hyvin samankaltainen: noin 3 926 € kuukaudessa, ja kuukausipalkan mediaani on hieman tätä korkeampi, noin 3 949 €. Mediaanipalkan kohoaminen keskiarvon yläpuolelle viittaa siihen, että palkkajakaumassa on enemmän opettajia lähellä ylempiä palkkaluokkia – toisin sanoen moni luokanopettaja ansaitsee melko lähelle tuota ~4 000 €/kk tasoa.
Sukupuolierot. Luokanopettajan ammatti on vahvasti naisvaltainen, mutta tilastojen valossa miespuoliset opettajat ansaitsevat hieman enemmän. Esimerkiksi koulutusportaali Studentumin mukaan miesluokanopettajien keskiansio on noin 3 878 € kuukaudessa, kun naisluokanopettajien vastaava on noin 3 699 €. Ero (noin 5 % miesten hyväksi) selittynee pitkälti opettajakunnan ikärakenteella ja palvelusvuosilla: miesopettajat saattavat keskimäärin olla hieman vanhempia tai kokeneempia, jolloin heille on kertynyt enemmän kokemuslisiä. Itse peruspalkka on sama sukupuolesta riippumatta, sillä palkkaus määräytyy työehtosopimuksen mukaan tehtävän eikä henkilön perusteella.
Sektorin vaikutus. Myös työnantajasektori voi vaikuttaa luokanopettajan palkkaan. Valtaosa luokanopettajista työskentelee kuntien peruskouluissa, mutta osa toimii valtion kouluissa (kuten valtion erityiskouluissa tai yliopistojen harjoittelukouluissa) tai yksityisissä oppilaitoksissa. Tilastojen mukaan valtiolla maksetaan luokanopettajille keskimäärin noin 5 % korkeampaa palkkaa kuin kunnan palveluksessa. Esimerkiksi Studentumin mukaan luokanopettajien keskipalkka valtiolla on hieman yli 3 900 € ja kunnilla noin 3 738 €. Yksityisellä sektorilla palkat asettuvat suunnilleen samalle tasolle kuin kuntapuolella keskimäärin. Nämä erot johtuvat sopimusalakohtaisista eroista sekä mahdollisesti erilaisista vaativuusluokituksista – valtion kouluissa (kuten harjoittelukouluissa) opettajilla on usein jokin lisätehtävä tai korkeampi vaativuusluokka, mikä nostaa palkkaa hieman.
Keskipalkan tulkinta. On tärkeää huomata, että keskipalkka on huomattavasti korkeampi kuin uransa alussa olevan opettajan aloituspalkka. Opettajien palkat nousevat automaattisesti kokemuksen karttuessa (ns. ikä- tai kokemuslisät, joista lisää myöhemmin). Itse asiassa “opettajien säännöllisen työajan keskiansio on selvästi korkeampi kuin työehtosopimuksen mukainen alkupalkka, koska suuri osa opettajakunnasta on jo ikälisänsä ansainnut”. Toisin sanoen, uuden opettajan palkka on paljon matalampi kuin edellä mainittu keskiarvo ~3,9 kk€. Tyypillinen vastavalmistuneen luokanopettajan peruspalkka (ilman lisiä) on noin 2 700–2 900 €/kk, joten kokeneempien opettajien korkeammat ansiot nostavat keskiarvoa selvästi. Tämä on hyvä pitää mielessä: keskipalkka ei ole sama asia kuin aloituspalkka.
Luokanopettaja peruspalkka ja palkkataulukot
Peruspalkka (taulukkopalkka). Luokanopettajan peruspalkka tarkoittaa palkkaa, joka määräytyy virkaehtosopimuksen taulukoiden perusteella opettajan kelpoisuuden ja työtehtävän mukaan, ennen henkilökohtaisia lisiä tai kokemuslisiä. Peruspalkka on ikään kuin opettajan palkan “lähtötaso” – summa, josta palkka muodostuu, jos opettajalla ei ole vielä kokemuslisiä eikä muita korotuksia. Kunta-alalla opettajien palkkausta säätelee Opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES), jossa määritellään vähimmäisperuspalkat eri opettajaryhmille. Luokanopettajilla on oma hinnoittelukohtansa palkkataulukossa.
Pätevyys ja koulutus vaikuttavat. Peruspalkan suuruus riippuu opettajan kelpoisuudesta ja koulutustasosta. Täysin pätevällä luokanopettajalla edellytetään ylempi korkeakoulututkinto (kasvatustieteen maisteri) sekä luokanopettajan kelpoisuus. Tällaisen opettajan virallinen peruspalkka on noin 2 900–3 000 € kuukaudessa kunnasta riippuen. Esimerkiksi OAJ:n mukaan peruskoulun luokanopettajan peruspalkka vuonna 2025 on noin 2 995 €/kk ensimmäisen (kalleimman) kuntakalleusluokan alueella. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kuuluu tähän I kalleusluokkaan, jossa palkat ovat hieman korkeampia; muu Suomi kuuluu II kalleusluokkaan, jossa sama peruspalkka on yleensä muutamia kymmeniä euroja matalampi. Kalleusluokilla tasataan alueiden elinkustannuseroja: esimerkiksi Helsinki on kalliimpi asua, joten siellä maksetaan hieman korkeampaa peruspalkkaa kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Erilaiset kelpoisuudet: Luokanopettajille on OVTES-taulukossa useita palkkakategorioita riippuen pätevyyden laajuudesta. Mikäli opettajalla on lisäksi aineenopettajan kelpoisuus johonkin peruskoulun oppiaineeseen (esimerkiksi kaksoispätevyys vaikkapa musiikkiin tai kieleen), hänen taulukkopalkkansa on hiukan korkeampi. Täysin pätevän maisteri-luokanopettajan peruspalkka on tällöin noin 3 100–3 170 €/kk (I kalleusluokassa). Vastaavasti, jos opettajan koulutus on alempi (esim. vanhan opistoasteen opettajatutkinto tai kandidaatin tutkinto ilman maisteria), peruspalkkaluokka on alempi – tällöin peruspalkka voi olla noin 2 800 €/kk tasolla. Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnolla (esim. lastentarhanopettajan kelpoisuus) toimivalla peruskoulun opettajalla peruspalkka on vielä tätä alempi, reilu 2 300 €/kk. Kaikkein alhaisin taulukkopalkka on epäpätevällä opettajalla: henkilöllä, jolta puuttuu vaadittu kelpoisuus luokanopettajan tehtävään. Tällaisen opettajan peruspalkka on vain noin 2 200 €/kk (tai jopa alle) kunnallisella sektorilla. Käytännössä epäpätevän opettajan palkkausta voidaan soveltaa esim. määräaikaisiin sijaisiin, joilla ei ole opettajatutkintoa – heidän palkkansa on selvästi pätevien opettajien palkkoja matalampi.
Epäpätevien palkkaesimerkki: On hyvä konkretisoida, kuinka paljon pätevyys vaikuttaa ansiotasoon. Edellä mainittu ~2 200 € on taulukkopalkka täysin epäpätevälle (esim. vain ylioppilastutkinto ja sijaisena toimiva). Käytännössä esimerkiksi pitkään sijaisuuksia tekevä korkeakouluton sijaisopettaja voi kuitenkin ansaita hieman tuota enemmän erilaisten lisien kera. Erään arvion mukaan epäpätevä luokanopettaja (ilman opettajankoulutusta) tienaa vain noin 2 000–2 400 € kuukaudessa, eli satoja euroja vähemmän kuin koulutetut opettajat. Tämä antaa suuruusluokan siitä, miten tärkeää muodollinen pätevyys on opettajan palkassa – kelpoisuuden puuttuminen voi tarkoittaa jopa 500–800 € alempaa kuukausiansiota.
Kokemuslisät (ikälisät). Opetusalalla palkka kohoaa automaattisesti palvelusvuosien myötä tietyin portain. Luokanopettajille on määritelty valtakunnallisesti kokemuslisät seuraavasti: 5 vuoden palveluksen jälkeen palkka nousee +3 %, 8 vuoden jälkeen +3 % lisää, 10 vuodessa tulee noin +6 % korotus, 15 vuodessa +6 % ja 20 vuodessavielä +6 %. Nämä prosentit lasketaan peruspalkasta ja ne ovat pysyviä korotuksia (kertyen toistensa päälle). Yhteensä 20 vuoden uran jälkeen luokanopettajan peruspalkka on noin 24–25 % korkeampi kuin aloittaessa. Esimerkiksi jos aloituspalkka on ~2 900 €/kk, voi 20 vuotta opettanut saada taulukkopalkkana noin 3 600 € – tämän päälle voivat tulla vielä mahdolliset henkilökohtaiset lisät ja muut korvaukset. Kokemuslisät tunnetaan myös nimellä vuosisidonnaiset lisät tai kansankielellä ikälisät. Ne ovat automaattisia: ensimmäinen pieni palkankorotus tulee 5 vuoden kohdalla ja viimeistään 20 vuoden kohdalla opettaja saavuttaa palkkataulukkonsa ylimmän palkan (ns. “loppupalkan”). Tämän jälkeen palkka ei enää nouse automaattisesti, vaan vain yleiskorotusten tai uusien lisien myötä.
Palkkaan vaikuttavat tekijät
Luokanopettajan palkka muodostuu monista eri osatekijöistä. OAJ:n mukaan opettajan palkkaan voivat vaikuttaa esimerkiksi seuraavat seikat:
- Tehtäväkohtainen vähimmäispalkka: Työehtosopimuksessa määritelty peruspalkka kyseiselle tehtävälle (ks. edellä peruspalkkataulukot).
- Opettajan kelpoisuus: Onko opettaja muodollisesti pätevä tehtäväänsä. Pätevyys takaa täyden palkan; epäpätevällä voidaan maksaa jopa 6–20 % alempaa palkkaa (epäpätevyysalennus).
- Tehtävän vaativuus: Joissain tapauksissa työn vaativuustaso voidaan arvioida ja erityisen vaativasta tehtävästä maksaa enemmän. Esimerkiksi yhdysluokan opettaminen, usean kielen opettaminen tai laaja-alainen erityisopetus saattavat oikeuttaa korotettuun palkkaukseen.
- Työkokemus: Palvelusvuodet kartuttavat kokemuslisiä, jotka nostavat palkkaa automaattisesti tietyn prosentin (3–6 % korotuksia portaittain, ks. kokemuslisät yllä).
- Henkilökohtainen lisä: Työnantaja voi maksaa henkilökohtaista palkanlisää erinomaisesta työsuorituksesta. Tämä perustuu esim. vuosittaiseen arviointiin ja on harkinnanvarainen. Henkilökohtaiset lisät ovat koulumaailmassa kuitenkin varsin rajallisia määriltään, eivätkä läheskään kaikki opettajat saa niitä.
- Kalleusluokka: Kunnan sijainti vaikuttaa peruspalkan tasoon. Kalleusluokka I (käytännössä Helsingin seutu) maksaa hieman korkeampaa peruspalkkaa kuin kalleusluokka II (muut kunnat) kompensoidakseen korkeampaa elinkustannustasoa.
- Lisätehtävät ja vastuut: Jos opettaja hoitaa perusopetustyön ohessa jotain erillistä vastuutehtävää, siitä voidaan maksaa erillinen korvaus. Tällaisia ovat esim. tiettyjen oppiaineiden välineistä vastaaminen (esim. luonnontieteiden välinevaraston hoito), koulun kirjavastuuhenkilönä toimiminen, tietotekniikkavastaavana toimiminen tms. Tyypillisesti korvaus vastaa yhtä viikkotuntia palkassa (noin ~100 € kuussa ekstraa).
- Ylityöt ja ylitunnit: Jos opettaja opettaa yli virkaehtosopimuksessa määrätyn viikkotuntimäärän (esim. tekee ylimääräisiä tunteja toisen opettajan poissaolon vuoksi), maksetaan tästä erillinen ylituntipalkkio. Ylitunti korvataan yleensä 1/Extra-kertoimella; peruskoulussa ylitunti on noin 1,5-kertaisesti normituntia korvattu (45 minuutin oppitunti korvataan ~60 minuutin palkalla). Tämä tarkoittaa, että ylitunneista saa hieman peruspalkkaa paremman korvauksen, mutta ei täyttä tuplapalkkaa.
- Muut tekijät: Palkkaukseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi oppilaitostyyppi (peruskoulu vs. lukio, ks. seuraava luku), koulutusaste, sijaintikunta (kaupungit voivat maksaa rekrytointilisiä opettajapulan takia) tai muut paikalliset sopimukset. Joissakin kunnissa on pyritty palkalla houkuttelemaan opettajia esim. syrjäseuduille tai pienipalkkaisille aloille, mikä voi näkyä rekrytointilisinä tai syrjäseutulisinä yksittäisissä tapauksissa.
Yllä listatut tekijät määrittävät yksittäisen opettajan palkkaa. Käytännössä suurimmat tekijät ovat peruspalkka + kokemuslisät + mahdolliset ylituntipalkkiot. Henkilökohtaisten lisien osuus on opetusalan palkoissa melko pieni, ja useimmiten opettajat saavat suunnilleen samansuuruisia palkkoja samassa kunnassa ja samalla kokemuksella. Esimerkiksi kaksi pätevää viisi vuotta opettanutta luokanopettajaa samassa kunnassa ansaitsee yleensä lähes identtistä palkkaa, ellei toisella ole jotain erityistehtävää tai lisäkorvausta. Toisaalta ylitunnit voivat vaihdella: jos opettaja pitää vaikkapa 2 ylimääräistä oppituntia viikossa yli normin, hänelle maksetaan niistä erillinen korvaus, mikä näkyy kuukausipalkassa. Tällaiset erot voivat selittää yksittäisten opettajien palkkaeroja. Myös työajan järjestelyt(päätoiminen vs. sivutoiminen tuntiopettaja) vaikuttavat palkkaan: sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vain pidetyistä tunneista, eikä esimerkiksi kesäloman ajalta lainkaan palkkaa, jos työsuhde on lyhyt. Palaamme työaikaan ja tuntipalkkaan tarkemmin omassa osiossaan.
Opettajan palkka eri kouluasteilla
Luokanopettajat työskentelevät pääosin peruskoulun alakouluissa (luokat 1–6). Peruskoulun yläluokilla (7–9) sekä toisella asteella (lukiot) opettavat aineenopettajat ja lehtorit, joilla on usein hieman erilainen palkkaus. On yleisesti tunnustettu tosiasia, että peruskoulun luokanopettajilla on opettajaryhmänsä alhaisimpia palkkoja – erot eivät ole valtavia, mutta havaittavissa. Jo vuonna 2015 MTV Uutiset otsikoi osuvasti: “Näin opettajat tienaavat: Luokanopettajilla pienin tilipussi”. Samaisessa uutisessa todettiin suoraan, että “paras alkupalkka on lukion lehtorilla ja huonoin luokanopettajalla”. Tämä tilanne on edelleen pitkälti sama, vaikka kaikilla opettajilla palkat ovat nousseet jonkin verran.
Keskipalkkojen vertailu: Konkreettisesti vertailtuna luokanopettajan keskipalkka peruskoulussa on (kuten edellä todettiin) noin 3 900–4 000 €/kk, kun taas yläkoulun tai lukion opettajalla keskimääräinen kuukausipalkka on korkeampi. Esimerkiksi lukion opettajan (lukion lehtorin) keskipalkka on noin 4 287 €/kk vuoden 2023 tilastojen mukaan. Erityisopettajilla, jotka vastaavat erityisopetuksesta peruskouluissa, keskiansiot ovat samaa luokkaa: noin 4 255 €/kk. Toisin sanoen luokanopettajat jäävät keskimäärin muutamia satoja euroja jälkeen kollegoidensa palkkatasosta ylemmillä koulutusasteilla. Myös peruskoulun aineenopettajat (yläkoulun opettajat) asettuvat palkoissa luokanopettajien ja lukion opettajien välimaastoon – tilastot niputtavat heidät usein samaan ryhmään lukion opettajien kanssa, jolloin heidän keskipalkkansa liikkuu noin 4 000–4 200 euron tuntumassa.
Syitä eroihin: Miksi lukion opettaja ansaitsee enemmän? Syynä on palkkausjärjestelmän historiallinen kehitys ja työn vaativuuden arviointi: lukion lehtoreilta vaaditaan aineenopettajan pätevyys omassa oppiaineessaan, ja heidän opetusvelvollisuutensa on hieman pienempi (lukiossa esim. ~16–18 viikkotuntia, kun alakoulun luokanopettajalla on 24 tuntia) tiettyjen aineiden kohdalla. Lisäksi lukio-opettajien peruspalkka on määritetty hieman korkeammaksi (vuonna 2025 lukion lehtorin peruspalkka on ~3 330 €, kun luokanopettajalla se on ~2 995 €). Myös kokemuslisien kertymisessä on eroja: lukion opettajilla ensimmäinen korotus on isompi (esim. +6 % jo 5 vuoden kohdalla) verrattuna luokanopettajien +3 %:iin. Nämä tekijät johtavat siihen, että uran alkuvaiheessa erot eivät ole valtavia, mutta kokeneilla opettajilla lukiossa palkka voi nousta selvästi korkeammaksi. Samankaltaisesti erityisopettajat (joilla on erikoistumiskoulutus erityispedagogiikkaan) on hinnoiteltu hieman luokanopettajia korkeammalle, mikä näkyy heidän keskipalkkansa olevan noin 4,2–4,3k €/kk luokkaa edellä mainitusti.
Muista opetusaloista: Maininnan arvoista on, että varhaiskasvatuksen opettajat (entiset lastentarhanopettajat) ansaitsevat selvästi vähemmän kuin peruskoulun luokanopettajat. Heidän tehtävänsä on tosin eri sopimusalalla (KVTES/YTES) ja koulutusvaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto. Varhaiskasvatuksen opettajien keskipalkka pyörii noin 2 600–2 800 eurossa kuussa, eli luokanopettajien palkkoihin verrattuna satoja euroja alhaisempana. Tämä selittää osaltaan, miksi monet päiväkodin opettajat hakeutuvat jatkokoulutukseen luokanopettajiksi – peruskoulun opettajana palkka on korkeampi. Myös ammattikorkeakoulujen lehtorit ja yliopiston opettajat kuuluvat opetusalan piiriin, ja heidän palkkatasonsa on vielä lukion opettajia korkeampi, usein 4 000–5 000 €/kk haarukassa, johtuen korkeammasta vaatimustasosta (yleensä tohtoritaso) ja pidemmästä työajasta. Rehtorit ja muut esihenkilötehtävissä olevat opetusalan henkilöt puolestaan ansaitsevat selvästi opettajia enemmän: suurehkon peruskoulun rehtorin kokonaisansio voi olla yli 5 000 € kuukaudessa. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin ennen kaikkea luokanopettajiin, joten emme mene syvemmälle rehtoreiden tai korkeakoulujen opettajien palkkoihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että luokanopettajan palkka on opetusalan mittapuulla sieltä matalimmasta päästä, joskin erot eivät ole dramaattisia. Koulutusalan sisällä palkat skaalautuvat koulutusasteen ja tehtäväkuvan mukaan siten, että mitä vanhempia oppilaita opettaja opettaa ja mitä pidemmälle erikoistunut tehtävä, sitä korkeampi palkka yleensä on. Tästä huolimatta erot esimerkiksi luokanopettajan ja yläkoulun opettajan välillä voivat uran alkuvaiheessa olla vain muutamia satoja euroja.
Luokanopettajan tuntipalkka ja työaika
Opettajien palkkausta on toisinaan haastavaa ymmärtää ilman käsitystä heidän työajastaan. Usein ulkopuolisia kiinnostaa, mikä on luokanopettajan tuntipalkka, vaikka opettajat eivät varsinaisesti ole tuntipalkkaisia työntekijöitä vaan kuukausipalkkaisia viranhaltijoita. Kysymys tuntipalkasta kuitenkin nousee esiin esimerkiksi silloin, kun halutaan verrata opettajan ansiotasoa muiden alojen tuntipalkkoihin, tai kun mietitään sijaisopettajan palkkiota per oppitunti.
Opettajan työaika. Peruskoulun luokanopettajilla virallinen opetusvelvollisuus on yleensä 24 oppituntia viikossa(useimmissa kunnissa, joskus mainitaan 23–24 tuntia viikossa). Yksi oppitunti on 45 minuuttia. Tämä tarkoittaa noin 18 tuntia luokassa opetusta viikossa (45 min tunnit yhteensä ~18 h). Lukuvuodessa on suunnilleen 38 kouluviikkoa, joten kokonaistyöaika pelkkien oppituntien osalta on noin 684 tuntia vuodessa. Tästä laskien opettajan kontaktityö(oppitunnit) on selvästi vähemmän kuin monilla muilla aloilla, joilla työaika on esimerkiksi 1 600–1 800 tuntia vuodessa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että opettajan työ ei suinkaan rajoitu vain noihin opetushetkiin: opettajat käyttävät runsaasti aikaa myös oppituntien suunnitteluun, kokeiden laatimiseen ja arviointiin, oppimateriaalin valmisteluun, tukiopetukseen, palavereihin, koulutuspäiviin ja muuhun työhön, joka tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolella. Työehtosopimus huomioi tämän siten, että opettajat saavat täyden palkan noilla 23–24 viikkotunnin opetuksella – taustalla on ajatus, että muun työn osuus tasapainottaa kokonaistyöajan normaaliksi ~37,5 tunnin työviikoksi. Monet opettajat kertovatkin käytännössä työskentelevänsä suunnittelu- ja arviointitöiden parissa iltaisin ja viikonloppuisin niin, että heidän todellinen työviikkonsa on lähempänä 40 tuntia, vaikka luokassa vietetty aika onkin alle puolet tuosta.
Kuukausipalkka ja loma-ajat. Opettajan kuukausipalkka maksetaan yleensä 12 kuukaudelta vuodessa, jos opettaja on vakituisessa tai koko lukuvuoden kestävässä palvelussuhteessa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kesäloman ajalta opettaja saa palkkaa normaalisti, vaikkei opetusta silloin ole – käytännössä opettajan vuosipalkka on jaettu tasan jokaiselle kuukaudelle. Lyhyemmissä määräaikaisuuksissa (esim. vain syyslukukauden kestävät pestit) palkka maksetaan työsuhteen keston mukaan, eikä kesätauolle luonnollisesti ulotu. Päätoimiset opettajat kuitenkin nauttivat siitä edusta, että pitkä kesäloma on palkallinen. Moni vitsaileekin, että opettajan palkka on tavallaan ”kompensoitu” pidemmistä lomista; toisaalta opettajat tekevät hyvin intensiivistä työtä lukuvuoden aikana ja lomat kuuluvat työaikajärjestelmään.
Tuntipalkan laskennallinen suuruus. Vaikka opettajille maksetaan palkka kuukausittain, voidaan luokanopettajan tuntipalkka arvioida jakamalla kuukausiansio tehtyjen työtuntien määrällä. Tässä on kaksi tapaa: (1) lasketaan vain kontaktitunnit, tai (2) lasketaan kaikki tehdyt työtunnit. Ensimmäinen tapa antaa korkeamman tuntipalkan, toinen matalamman. Esimerkiksi uransa alussa olevan luokanopettajan alkupalkka ~2 700 €/kk jaetaan vaikkapa 23 viikkotunnilla * 4,3 = ~99 oppituntia/kk. Tällöin jokaisen 45 minuutin oppitunnin palkkioksi tulee noin 27 € ja tunnin mittaiseksi muutettuna noin 36 €/h. Eräässä keskustelussa arvioitiinkin, että luokanopettajan tuntipalkka on noin 28 €/tunti työuran alussa, kun huomioitiin lisäksi noin 6 tuntia viikossa valmistelutyötä. Vastaavasti kokeneen opettajan ~4 000 €/kk palkka tarkoittaisi yli 40 €:n tuntipalkkaa pelkkien oppituntien perusteella laskettuna. Toisaalta, jos jakaisimme saman kuukausipalkan kaikkia tehtyjä työtunteja (esim. ~160 h/kk) kohden, saataisiin ehkä noin 17–25 €/h suuruusluokasta riippuen opettajan kokemuksesta ja työn kuormittavuudesta. Kumpikaan lukutapa ei täysin tee oikeutta opettajan työlle, mutta antaa osviittaa ansiotasosta: opettajan ansiotaso on kilpailukykyinen, kun sitä vertaa tuntipalkkana moniin aloihin, etenkin kun kokemus karttuu.
Miten opettajalle maksetaan? Opettajan palkka maksetaan käytännössä pidettyjen oppituntien perusteella. Työehtosopimuksessa on määritelty opetusvelvollisuus (esim. 24 tuntia), joka tuottaa täyden palkan. Jos tunteja on vähemmän (esim. osa-aikainen tai sivutoiminen opettaja), palkka suhteutetaan tuntimäärän mukaan. Yli opetusvelvollisuuden menevistä tunneista maksetaan erillinen korvaus (ylituntipalkkio). Tärkeää on ymmärtää, että opettajalle ei makseta erikseen kaikesta muusta työstä, mitä hän tekee luokkahuoneen ulkopuolella. Kuten eräs opettaja asian tiivisti: ”Opettajalle maksetaan vain ja ainoastaan pidettyjen oppituntien mukaan opetusvelvollisuudessa.” Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kokeiden korjaamisesta, tuntien valmistelusta, vanhempainilloista tai oppilaiden jälki-istuntojen valvonnasta ei erikseen makseta palkkaa – ne kuuluvat työnkuvaan osana opetusvelvollisuutta. Toki opettajalla on työaikanaan esimerkiksi yhteissuunnitteluaikaa (ns. YS-aikaa) tietty tuntimäärä kuukaudessa, joka on tavallaan korvamerkittyä suunnittelu- ja kehitystyöhön, mutta siitäkään ei makseta erillistä korvausta, vaan se on sisällytetty kuukausipalkkaan.
Sijaisopettajien tuntipalkkiot. Kun puhutaan tuntipalkasta, on luontevaa ottaa esiin myös sijaisopettajien palkkiot, sillä heille maksetaan usein suoraan tehdyn tuntityön mukaan. Lyhyissä sijaisuuksissa (1–5 päivän mittaisissa) on tyypillistä, että sijaiselle maksetaan kultakin pidetyltä tunnilta tietty euromäärä. Summat vaihtelevat pätevyyden ja kunnallisen sopimuksen mukaan. Käytännössä lyhytaikaisen sijaisen tuntipalkka on saattanut olla alimmillaan noin 18 € per oppitunti ja kokeneemmalla pätevällä sijaisella yli 20 € per oppitunti. Eräs opettaja muistelee omia sijaiskokemuksiaan: “Tuntipalkka lähti jostain reilusta 18 eurosta ja nousi ajan myötä yli 20 euroon. Kielten tunneista sain muistaakseni 22–25 €.” Nämä luvut antavat karkean kuvan: perusluokanopettajan sijaiselle (ilman kokemusta) maksetaan ehkä noin 20 €/45 min oppitunti, mikä vastaa noin 26–27 € per työtunti. Pidemmissä sijaisuuksissa (yli 5 päivää) sijainen siirtyy yleensä kuukausipalkalle, joka lasketaan suhteessa siihen, kuinka suuri osa täydestä opetusvelvollisuudesta hän opettaa. Esimerkiksi jos sijainen opettaa kaksi viikkoa kokopäiväisesti luokanopettajana, hän saa tuolta ajalta saman palkan, minkä vakituinen opettaja saisi kahdessa viikossa.
Tuntipalkan vertaaminen: On hyvä huomata, että vaikka opettajan muodollinen tuntipalkka (laskentatavasta riippuen) voi näyttää varsin hyvältä, opettajien työhön sisältyy paljon vastuuta ja vaativia tilanteita, joita pelkkä numerolukema ei kerro. Opettajan työpäivä ei yleensä veny iltamyöhään, mutta henkisesti työ voi olla kuormittavaa ja intensiivistä. Toisaalta heillä on pidempiä lomajaksoja. Monet sanovatkin, että opettajan palkkaa ei makseta “suurista tuntimääristä” vaan työn vaativuudesta ja vastuullisuudesta. Tämä selittää osaltaan, miksi palkkataso säilyy kohtuullisena, vaikka muodollinen kontaktituntien määrä on alhaisempi kuin monilla muilla aloilla.
Palkkakehitys ja tulevaisuuden näkymät
Historiallinen palkkakehitys: Opetusalan palkkojen kehitys on ollut Suomessa maltillista. Opettajat (kuten muutkin kuntasektorin asiantuntijat) ovat perinteisesti jääneet palkkatasossa jälkeen yksityisen sektorin vastaavan koulutustason ammateista. OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen on tuonut esiin, että Tilastokeskuksen data osoittaa julkisen sektorin palkkakehityksen laahanneen yksityisen perässä erityisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiansiot ovat yksityisellä sektorilla yli 5 000 €/kk, kun taas kuntasektorilla vastaavan koulutustason keskiansio on noin 4 308 €. Tämä viittaa siihen, että opettajat (maisteritasoisina ammattilaisina) ansaitsevat selvästi vähemmän kuin vastaavan koulutuksen saaneet esimerkiksi yritysmaailmassa. Väisänen kysyykin: “Tehdäänkö kuntasektorilla jotenkin vähemmän vaativaa työtä, vaikka koulutustaso on sama? Tuskinpa sentään.”. Hänen mukaansa tilanne on johtanut niin sanottuun palkkakuoppaan, jossa opettajien ja muiden julkisen sektorin ammattilaisten palkat jäävät jälkeen yleisestä ansiotasosta. Tämä on herättänyt huolta alan vetovoimasta: jos palkkaus ei vastaa koulutukseen ja vastuuseen nähden odotuksia, nuoret saattavat yhä vähemmän hakeutua opettajakoulutukseen.
Viimeaikaiset korotukset: Vuonna 2022 opetusala kävi läpi historiallisen laajat työtaistelut (mm. opettajien lakot) paremman palkkakehityksen takaamiseksi. Neuvottelujen tuloksena sovittiin usean vuoden mittaisesta palkkaohjelmasta, jolla pyritään kuromaan umpeen eroa muuhun työmarkkinaan. Tämä tarkoittaa, että normaalien vuosittaisten sopimuskorotusten lisäksi opettajien palkkoihin tulee ylimääräisiä korotuksia vuosina 2023–2025. Vaikutus näkyy jo tilastoissa: esimerkiksi luokanopettajien keskipalkka kasvoi noin 5,2 % vuodesta 2022 vuoteen 2023, kun se tavallisesti olisi noussut ehkä ~2–3 % ilman erillistä ohjelmaa. Vastaavasti OVTES-taulukoissa peruspalkkoja korotettiin syyskuussa 2022 ja jälleen 2023 selvästi aiempaa enemmän. Tarkoituksena on nostaa opettajien palkkatasoa muutaman vuoden aikana yhteensä noin 10 % enemmän kuin yleinen linja, jotta palkkakuoppaa saadaan loivennettua. OAJ kuitenkin varoittaa, että tämä on vasta alku: vielä vuoden 2027 tienoilla kuntasektorin korkeakoulutettujen (kuten opettajien) ansiotasossa on merkittävä ero yksityiseen sektoriin, ellei lisätoimia tehdä. Tilanteen seuraaminen jatkuu, ja OAJ on ilmaissut tavoitteekseen, että opettajien palkkoja kehitettäisiin jatkossakin niin, että ala säilyy houkuttelevana.
Tulevaisuuden näkymät: Suomalainen peruskoulutus on maailmankuulu ja opettajat korkeasti koulutettuja, joten moni katsoo, että opettajien palkkauksen tulisi heijastaa työn vaativuutta. Julkisessa keskustelussa kuulee säännöllisesti mielipiteitä, että opettajien palkkoja pitäisi korottaa. Esimerkiksi OAJ selvitti taannoin, että suomalaisten mielestä opettajille kuuluisi useiden satojen eurojen palkankorotus, jotta palkka vastaisi työn tärkeyttä – kansalaisten mielestä peruskoulun opettajan tulisi ansaita vähintään noin 3 000 € (jo alarajana) kun todellisuudessa alimmat taulukkopalkat ovat alle tuon. Samaan aikaan kuntien tiukka talous ja yleinen palkkamaltin vaatimus asettavat omat rajoitteensa. Tulevina vuosina opettajien palkkoihin vaikuttaa myös yleinen taloustilanne: korkea inflaatio on syönyt ansiokehitystä, mutta toisaalta työmarkkinoilla on painetta korottaa etenkin pienipalkkaisten alojen (kuten varhaiskasvatuksen) palkkoja.
Johtopäätös: Luokanopettajan palkka on Suomessa kohtuullinen, mutta ei poikkeuksellisen korkea ottaen huomioon työn vaatimustason ja koulutuksen pituuden. Aloitteleva luokanopettaja (maisterin tutkinto taskussaan) ansaitsee noin 2 700–3 000 € kuukaudessa, ja kokeneet opettajat noin 3 500–4 000 € kuukaudessa säännöllisissä ansioissa. Palkka muodostuu peruspalkasta ja lisistä, ja siihen vaikuttavat monet tekijät kelpoisuudesta kokemusvuosiin. Verrattuna moneen muuhun maisteritason ammattiin yksityisellä sektorilla opettajan palkka jää jälkeen, mutta toisaalta opettajan työssä on muita vetoetuja kuten pitkä kesäloma, varma kuukausipalkka ja mahdollisuus vaikuttaa tulevien sukupolvien osaamiseen. Luokanopettajan palkka Suomessa nousee hitaasti mutta vakaasti kokemuksen myötä, ja yhteiskunnassa tunnistetaan tarve sen kehittämiseen. Jos suunnittelet opettajan uraa, on hyvä tiedostaa palkkauksen rakenne ja realiteetit – intohimo kasvatustyöhön on monelle opettajalle isoin kannustin, mutta palkkakin on saatava sellaiselle tasolle, että päteviä opettajia riittää jokaiseen luokkahuoneeseen.
Disclaimer: Tämän artikkelin tiedot pohjautuvat julkaisuhetken lähteisiin ja tilastoihin. Palkkausta koskevat tiedot voivat muuttua ajan myötä (esimerkiksi työehtosopimuskorotusten myötä). Kirjoittaja ja julkaisija eivät vastaa tietojen täydestä oikeellisuudesta tai ajantasaisuudesta. Lukijan on suositeltavaa tarkistaa ajankohtaiset luokanopettajan palkka-tiedot virallisista lähteistä (kuten OAJ, KT tai Tilastokeskus) sekä oman työnantajan palkkausjärjestelmästä. Artikkeli on tarkoitettu yleisluonteiseksi tietopaketiksi eikä se korvaa yksilöllistä palkkaneuvontaa.
