
Oppisopimus on houkutteleva vaihtoehto monille opiskelijoille, sillä se tarjoaa mahdollisuuden oppia työskentelyn ohessa ja saada samalla palkkaa. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja saa palkkaa aivan kuten muutkin työntekijät. Tässä artikkelissa käsitellään oppisopimuspalkkaa ja siihen liittyviä keskeisiä asioita.
Miten oppisopimus palkka määritellään?
Oppisopimusopiskelijan palkka määräytyy useimmiten alan työehtosopimuksen (TES) mukaisesti. Jokaisella alalla on oma TES:nsä, joka määrittelee vähimmäispalkan ja mahdolliset palkkaan liittyvät ehdot. Palkan suuruuteen vaikuttavat muun muassa opiskelijan ikä, aiempi työkokemus, työtehtävät sekä opintojen eteneminen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on oppisopimusopiskelijalle maksettava lain mukaan kohtuullista ja tavanomaista palkkaa, joka vastaa vastaavasta työstä yleensä maksettavaa palkkaa.
Palkan muodostuminen
Oppisopimuspalkka koostuu yleensä peruspalkasta ja mahdollisista lisistä, kuten ilta-, yö- ja viikonloppulisistä, mikäli työaika niitä edellyttää. Palkkaa maksetaan myös vuosiloman ajalta – oppisopimusopiskelijalle kertyy vuosilomaa aivan kuten muillekin työntekijöille, ja loma-ajan palkka määräytyy samoin periaattein. Mahdolliset ylityökorvaukset ja muut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti myös oppisopimusopiskelijalle.
Esimerkkejä oppisopimus palkoista
Oppisopimusopiskelijan palkkataso vaihtelee paljon alasta riippuen. Yleisesti ottaen oppisopimuspalkka on hieman alempi kuin täysin pätevän työntekijän palkka, mutta ero kaventuu osaamisen karttuessa. Tässä muutamia esimerkkejä eri alojen oppisopimuspalkoista:
- Yksityinen sosiaalipalveluala: Oppisopimusopiskelijalle maksetaan vähintään alan vähimmäispalkkaa. Työnantaja voi joissain tapauksissa tehdä pienehkön vähennyksen (esimerkiksi enintään ~10 %) täyden palkkatason alle koulutuksen ajaksi. Käytännössä lähihoitajaopiskelija saa siis lähes samaa palkkaa kuin valmistunut lähihoitaja, joskin hieman alennettuna pätevyyden puutteen vuoksi.
- Terveysala (esim. sairaanhoito): Oppisopimusopiskelijan palkka voi olla noin 75–85 % saman tehtävän täysin pätevän ammattilaisen palkasta. Palkka voi nousta opintojen edetessä ja osaamisen karttuessa.
- Muut alat ja yleiset käytännöt: Joillakin aloilla oppisopimusopiskelijan palkasta on sovittu erikseen opintojen keston mukaan. Esimerkiksi eräissä tapauksissa ensimmäisenä oppisopimusvuotena palkka voi olla noin 80 % alan tavanomaisesta palkasta ja toisena vuotena noin 90 %. Tämä kannustaa opiskelijaa kehittämään osaamistaan, minkä myötä palkka lähestyy valmistuneen työntekijän palkkatasoa.
On hyvä huomata, että yllä olevat luvut ovat suuntaa-antavia esimerkkejä. Tarkka palkka määräytyy aina tapauskohtaisesti: oman alan työehtosopimus ja työnantajan kanssa tehtävät sopimukset määrittelevät oppisopimusopiskelijan palkkauksen. Ennen oppisopimuksen solmimista kannattaakin selvittää oman alan TESin määräykset oppisopimusopiskelijan palkasta.
Tärkeitä huomioita palkasta
Koska oppisopimuspalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan, on erittäin tärkeää tarkistaa oman alan TES ennen oppisopimussopimuksen allekirjoittamista. TESistä selviää, mikä on kyseisen alan vähimmäispalkka ja miten mahdolliset alennukset tai lisät oppisopimusopiskelijalle määräytyvät.
Oppisopimusopiskelija saa lähtökohtaisesti samat oikeudet ja edut kuin muutkin työntekijät. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeutta vuosilomaan ja vuosilomapalkkaan, oikeutta sairausajan palkkaan sekä työterveyshuollon piiriin kuulumista. On hyvä huomioida, että lomaraha (joskus kutsutaan lomaltapaluurahaksi) ei ole lakisääteinen etu – laissa ei siis taata lomarahan maksamista. Useimmissa työehtosopimuksissa kuitenkin sovitaan lomarahan maksamisesta, joten käytännössä myös oppisopimusopiskelija yleensä saa lomarahan TESin mukaisesti. Kaikki oppisopimuspalkka ja mahdolliset lomarahat ym. ovat veronalaista tuloa, eli niistä pidätetään vero ja lakisääteiset maksut (kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut) aivan kuten mistä tahansa palkkatulosta.
Oppisopimus palkan vaikutus opintotukeen
Oppisopimusopiskelija ei ole oikeutettu Kelan opintotukeen oppisopimuskoulutuksen ajalta. Tämä johtuu siitä, että oppisopimus on palkallinen työsuhde, joten erillistä opintorahaa tai asumislisää ei makseta samalta ajalta. Käytännössä oppisopimusopiskelijan saama palkka korvaa opintotuen. Opiskelijan tulee siis suunnitella taloutensa oppisopimusajan tulojen (palkan ja mahdollisten tukien, joista lisää alla) varaan.
On myös hyvä tiedostaa, että jos oppisopimusopiskelija on saanut opintotukea muulta ajalta samana kalenterivuotena, oppisopimusajalta saadut palkkatulot lasketaan mukaan Kelan opintotuen vuositulorajoihin. Tämä voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon opiskelija voi ansaita muulta ajalta tukikuukausien menettämättä. Mikäli olet siirtynyt opintotuelta oppisopimukseen (tai päinvastoin), seuraa tulojasi ja ilmoita tarvittaessa muutoksista Kelaan, jotta et joudu tukia takaisinperintään.
Vaikka oppisopimusopiskelija ei saa varsinaista opintotukea, hänellä on mahdollisuus tiettyihin opintososiaalisiin etuuksiin, joita käsitellään tarkemmin jäljempänä. Näitä ovat esimerkiksi päiväraha ja matkakorvaus oppilaitospäiviltä. Nämä tuet ovat erillisiä Kelan opintotuesta ja tarkoitettu tukemaan opiskelijaa silloin, kun työnantaja ei maksa palkkaa koulupäivien ajalta.
Keskusteluja oppisopimus palkasta
Oppisopimuspalkasta on käyty paljon keskustelua esimerkiksi eri verkkoyhteisöissä ja foorumeilla. Mielipiteet vaihtelevat: toisten mielestä palkka on riittävä, kun otetaan huomioon, että opiskelija samalla kartuttaa tutkintoa ja osaamista. Toiset taas kokevat oppisopimuspalkan liian alhaiseksi ottaen huomioon, että opiskelija tekee tuottavaa työtä opintojen ohella. On hyvä muistaa, että oppisopimus on kokonaisuus, johon palkka on vain yksi osa. Vaikka oppisopimuspalkka ei välttämättä ole korkea verrattuna kokeneen ammattilaisen palkkaan, oppisopimus tarjoaa arvokasta työkokemusta, jalansijan työelämään sekä mahdollisuuden suorittaa tutkinto käytännön työssä oppien. Nämä hyödyt voivat pitkällä tähtäimellä olla palkkaa arvokkaampia uran kehittymisen kannalta.
Yhteenveto
Oppisopimuspalkka on tärkeä osa oppisopimuskoulutusta, ja sen määräytyminen perustuu useimmiten alakohtaiseen työehtosopimukseen. Palkka vaihtelee eri aloilla, joten oman alan TES on syytä tarkistaa ennen oppisopimusjakson aloittamista. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja saa samat lakisääteiset oikeudet kuin muutkin työntekijät, mukaan lukien vuosiloman kertyminen ja sairausajan palkan. Opintotukea ei oppisopimuksen aikana makseta, joten opiskelijan tulot koostuvat palkasta ja mahdollisista opintososiaalisista eduista. Oppisopimuspalkasta käydään ajoittain vilkasta keskustelua, mutta on hyvä muistaa, että oppisopimus tarjoaa paljon muutakin kuin palkan – se on väylä ammattitaidon kehittämiseen ja arvokkaaseen työkokemukseen samalla kun ansaitsee tuloja.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko Oppisopimuksesta saa palkkaa?
Oppisopimusopiskelijan palkka määräytyy yleensä työehtosopimuksen (TES) mukaan ja on useimmiten hieman matalampi kuin täysin pätevän työntekijän palkka. Tarkkaa summaa on vaikea antaa, koska palkka vaihtelee alan, opiskelijan iän, työkokemuksen, työtehtävien ja opintojen vaiheen mukaan. Minimissään oppisopimusopiskelijalle on kuitenkin maksettava kyseisen alan TES:n mukainen vähimmäispalkka (tai, jos TESiä ei ole, kohtuullinen palkka).
Esimerkkinä voidaan mainita, että joillain aloilla oppisopimusopiskelijan palkka saattaa olla noin 75–90 % vastaavan koulutetun työntekijän palkasta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla oppisopimusopiskelijan palkka on voitu sopia noin 74–85 % tasolle alan normaalipalkasta, ja eräissä sopimuksissa palkka nousee opintojen edetessä (esimerkiksi ensimmäisenä vuonna ~80 % ja toisena vuonna ~90 % pätevän työntekijän palkasta). Tarkimman tiedon saat oman alasi työehtosopimuksesta sekä keskustelemalla oppisopimuskoulutuksesta vastaavan tahon (esim. oppilaitoksen tai työnantajan edustajan) kanssa.
Voiko oppisopimuksella saada palkkaa?
Kyllä, oppisopimusopiskelijalle maksetaan palkkaa. Oppisopimus on aina palkallinen koulutusmuoto, toisin kuin palkaton harjoittelu tai koulutussopimus. Oppisopimusopiskelijan tulee saada vähintään kohtuullista ja tavanomaista palkkaa työstään, ja tämä palkka määritellään useimmiten alan työehtosopimuksen mukaisesti. Palkan tarkka määrä vaihtelee opiskelijan iän, työkokemuksen, työtehtävien ja opintojen vaiheiden perusteella, mutta lähtökohtana on, että oppisopimusopiskelijalle maksetaan asiaankuuluva korvaus tehdystä työstä.
Oppisopimusopiskelijalla on myös samat lakisääteiset oikeudet kuin muilla työntekijöillä. Hänelle kertyy vuosilomaa ja hänellä on oikeus vuosilomapalkkaan, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan työkyvyttömyyden sattuessa ja hän kuuluu työterveyshuollon piiriin. Toisin sanoen oppisopimusopiskelija nauttii samoista työntekijän eduista ja turvasta kuin muutkin työntekijät, ja samalla hän saa arvokasta työkokemusta sekä kehittyy ammattitaidossaan palkkaa ansaiten.
Mitä oppisopimus maksaa työnantajalle?
Oppisopimuskoulutus itsessään (eli tutkinnon suorittamiseen liittyvä koulutusosa oppilaitoksessa) ei aiheuta suoria kustannuksia työnantajalle – koulutus on työnantajalle maksuton. Työnantajan pääasialliset taloudelliset kustannukset oppisopimuksessa liittyvät oppisopimusopiskelijan palkkaan ja työsuhdekuluihin (kuten palkan sivukulut). Työnantajan tulee maksaa opiskelijalle vähintään kohtuullista ja tavanomaista palkkaa, joka määräytyy useimmiten alan TES:n mukaan, joten palkkakustannukset ovat samantyyppiset kuin tavallisen työntekijän palkkaamisessa kyseiselle alalle.
Vaikka itse koulutuksesta ei makseta, työnantajan on huolehdittava opiskelijan ohjauksesta ja tuesta työpaikalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nimetään työpaikkaohjaaja, joka käyttää aikaa opiskelijan perehdyttämiseen, opastamiseen ja edistymisen arviointiin työtehtävissä. Ohjaamiseen käytetty työaika ja mahdolliset koulutukset ohjaajalle voivat tuoda työnantajalle välillisiä kustannuksia. Nämä ovat kuitenkin osa oppisopimuskoulutuksen investointia työnantajan näkökulmasta.
On hyvä huomata, että oppisopimuskoulutus tarjoaa myös monia etuja työnantajalle. Työnantaja saa mahdollisuuden kouluttaa juuri omaan toimintaansa sopivaa osaajaa ja sitouttaa uuden työntekijän talon tavoille alusta alkaen. Usein oppisopimusopiskelijasta kehittyy valmistuessaan täysivertainen ammattilainen, joka tuntee jo talon käytännöt. Lisäksi työnantaja voi saada taloudellista tukea oppisopimusopiskelijan palkkaamiseen. Esimerkiksi TE-toimisto voi myöntää palkkatukea oppisopimustyösuhteeseen erityisesti silloin, jos oppisopimusopiskelija on ollut työtön työnhakija. Palkkatuen suuruus on tyypillisesti 30–50 % palkkauskustannuksista, ja tukea voidaan myöntää jopa koko oppisopimusajalle. Tuen tarkka määrä ja kesto riippuvat tapauskohtaisesti mm. opiskelijan työttömyyden kestosta ja lainsäädännön ehdoista. Lisäksi oppisopimuksen koulutuksen järjestäjä (oppilaitos) voi maksaa työnantajalle koulutuskorvausta opiskelijan ohjaamisesta aiheutuviin kuluihin. Koulutuskorvauksen määrä sovitaan oppisopimusta solmittaessa ja se vaihtelee aloittain. Näiden tukien ansiosta oppisopimusopiskelijan palkkaaminen on työnantajalle taloudellisesti houkuttelevampaa.
Voiko oppisopimus olla palkaton?
Oppisopimus ei voi olla palkaton, koska oppisopimusopiskelija on aina työsuhteessa työnantajaan. Ammatillisessa koulutuksessa on kaksi erilaista sopimusmuotoa: koulutussopimus ja oppisopimus. Koulutussopimus on palkaton harjoittelun tyyppinen järjestely, jossa opiskelija ei ole työsuhteessa – tällöin opiskelijalle ei makseta palkkaa, vaan hän saa opiskelijan etuuksia (kuten Kelan opintotukea, mikäli ehdot täyttyvät). Oppisopimus sen sijaan on määräaikainen työsuhde, johon liittyy palkanmaksu.
Eli oppisopimusopiskelijalle kuuluu aina palkka tehdystä työstä. Palkan määrä perustuu yleensä alan työehtosopimukseen ja voi vaihdella opiskelijan taustan ja tehtävien mukaan, mutta tärkeää on, että oppisopimusopiskelijalle maksetaan hänen työpanoksestaan. Oppisopimusopiskelijalla on myös samat työntekijän oikeudet kuin muillakin työntekijöillä, kuten edellä on todettu (vuosiloma, työaikasuojelu, työturvallisuus, ym.). Jos kohtaat tilanteen, jossa oppisopimusta tarjotaan ilman palkkaa, kyseessä ei ole oikea oppisopimus vaan mahdollisesti väärinkäsitys koulutussopimuksesta – tällöin kannattaa varmistaa, mistä sopimusmuodosta on kyse.
Mitä tukia oppisopimusopiskelija voi saada?
Oppisopimusopiskelijat voivat palkan lisäksi saada tiettyjä opintososiaalisia etuuksia opiskelun tueksi. Nämä tuet on tarkoitettu kompensoimaan ansionmenetystä ja kuluja siltä ajalta, kun opiskelija on pois työstä osallistuakseen oppilaitoksen järjestämiin koulutuspäiviin tai näyttöihin. Keskeisiä oppisopimusopiskelijan etuuksia ovat:
– Päiväraha: Jos työnantaja ei maksa palkkaa oppilaitoksessa toteutetun lähiopetuspäivän tai näyttötutkintopäivän ajalta, opiskelija voi hakea päivärahaa. Päiväraha on 15 euroa per koulutuspäivä (veroton) ja sen tarkoitus on korvata ansionmenetystä kyseiseltä päivältä. Päivärahaa maksetaan vain niilta päiviltä, joina opiskelija osallistuu opetukseen tai näyttöön (ei esimerkiksi vapaapäiviltä).
– Perheavustus: Mikäli oppisopimusopiskelijalla on huollettavanaan alle 18-vuotiaita lapsia, hän voi saada perheavustusta. Perheavustus on 17 euroa per koulutuspäivä (veroton) ja se maksetaan päivärahan lisäksi oikeutetuissa tapauksissa. Perheavustuksen tarkoitus on tukea opiskelijaa, jolla on perhettä eltettävänään, kun ansiot tippuvat koulupäivien takia.
– Matkakorvaus: Opiskelija voi saada korvausta matkakuluista, jos hän joutuu matkustamaan oppilaitoksen lähiopetuspäiville toiselle paikkakunnalle tai jos koulumatka on pitkä. Matkakorvausta maksetaan yleensä, jos yhdensuuntainen matka oppilaitokseen ylittää tietyn kilometrimäärän (esim. yli 10 km) ja korvaus perustuu halvimman matkustustavan kustannuksiin (yleensä julkisen liikenteen lipun hinta tai oman auton käytöstä kilometrikorvaus 0,33 €/km silloin, kun julkista kulkuneuvoa ei ole käytettävissä). Sekä meno- että paluumatkat korvataan säädösten mukaan.
– Majoittumiskorvaus: Jos opiskelija tarvitsee majoitusta opiskelupaikkakunnalla (esimerkiksi oppilaitoksen lähiopetusjaksolla toisella paikkakunnalla) ja joutuu yöpymään kodin ulkopuolella, hänelle voidaan maksaa majoituskorvausta. Majoittumiskorvaus on 8 euroa per yö (veroton) koulutuspäivien ajalta. Korvausta maksetaan riippumatta todellisista majoituskustannuksista, mutta ei silloin, jos opiskelijalle järjestetään maksuton majoitus (esimerkiksi oppilaitoksen asuntolassa).
Nämä etuudet haetaan oppisopimusopiskelijan omalta koulutuksen järjestäjältä (tyypillisesti oppilaitoksen oppisopimustoimistosta) yleensä jälkikäteen, esimerkiksi jakso kerrallaan koulutuspäivien toteuduttua. Opiskelijan tulee itse anoa etuudet, ja oppilaitos maksaa ne hänelle hakemuksen perusteella. Hakukäytännöt ja tarkemmat ohjeet voivat vaihdella koulutuksen järjestäjän mukaan, joten on tärkeää selvittää omasta oppilaitoksesta, miten etuuksia haetaan käytännössä (monilla oppilaitoksilla on esimerkiksi sähköinen järjestelmä tai lomakkeet tätä varten).
Huomioi, että päiväraha ja perheavustus ovat verovapaita etuuksia, mutta ne ilmoitetaan tulorekisteriin. Matka- ja majoituskorvaukset ovat kulukorvauksia eivätkä nekään ole saajalle veronalaista tuloa. Sen sijaan oppisopimusopiskelijan varsinainen palkka on veronalaista tuloa, kuten edellä todettiin. Jos käy ilmi, että opiskelijalle on maksettu päivärahaa/perheavustusta ajalta, jolta työnantaja kuitenkin maksaa palkkaa, voidaan jo maksetut etuudet periä takaisin – tästä syystä on tärkeää hakea etuuksia vain siltä ajalta, jolta on palkaton koulutuspäivä.
Oppisopimusopiskelijan taloudelliseen kokonaistilanteeseen voivat lisäksi vaikuttaa muut yleiset etuudet. Esimerkiksi oppisopimusopiskelijana voi olla oikeutettu yleiseen asumistukeen Kelasta, jos asumismenot ja tulot sitä edellyttävät, koska opintotukea ei tule. Asumistuen laskennassa oppisopimuspalkka huomioidaan tuloina. Myös mahdolliset perhe-etuudet (kuten lapsilisä) säilyvät normaalisti. Tarvittaessa oppisopimusopiskelija voi myös hakea palkansaajille tarkoitettuja etuuksia, kuten työmatkakulujen verovähennyksiä, sillä hän on verotuksessa palkansaajan asemassa.
Yhteenvetona: oppisopimusopiskelija saa palkkaa ja voi tietyin ehdoin hyödyntää opintososiaalisia etuuksia, vaikkei varsinaista opintotukea oppisopimusajalta maksetakaan. Näiden tukien tarkoitus on varmistaa, että opiskelijan toimeentulo pysyy kohtuullisena myös niinä aikoina, kun hän on pois tuottavasta työstä opintojen vuoksi. On suositeltavaa ottaa selvää etukäteen kaikista saatavilla olevista tuista ja niiden hakemisesta, jotta oppisopimusjakso sujuu taloudellisesti mahdollisimman mutkattomasti.
Lähteet:
- Oppisopimus.fi – Opiskelijan palkka ja etuudet
- Kela – Kuka voi saada opintotukea?
- Työ- ja elinkeinoministeriö – Palkkatuki
- Veronmaksajain Keskusliitto – Palkansaajan veroprosentit
- Tehy – Opiskelijan palkka
- Finlex – Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017
- Tredu – Oppisopimuskoulutus
- SuPer – Opiskelijan palkka
- Stadin AO – Usein kysytyt kysymykset oppisopimuksesta
- Oppisopimus.fi – Työnantajalle: Palkka ja etuudet
- Kuntaliitto – Palkkatuki ja etuuskulujen rahoitusosuus
- Opetushallitus – Työelämässä oppiminen
- Oppisopimus.net – Rahoitus
- Työmarkkinatori – Palkkatuki
- Veltor – Oppisopimusopas ja -palkat 2025