Jääkiekon MM-kisojen laajentamisesta puhutaan aina säännöllisin väliajoin. Nykymallinen 16 joukkueen MM-turnaus on esimerkiksi jalkapallon MM-kisoihin verrattuna huomattavasti pienempi. Toisaalta tenniksen puolella pelattavassa Davis Cupissa joka vastaa pitkälti MM-kilpailuita, on mukana samat 16 joukkuetta. Onko MM-kisojen joukkuemäärän laajentamiselle siis perusteita, vai ei?
Jääkiekosta puhuttaessa on otettava huomioon se, että kyseessä ei ole maailmanlaajuisesti yhtä suosittu laji kuin tennis tai jalkapallo. MM-kisojen historiassa mitaleille on yltänyt historian saatossa vain 12 maata, joista Iso-Britannia ei varsinaisesti enää kuulu lajin mahtimaiden joukkoon. Todellisia huippumaita lasketaan yleensä olevan vain kuusi. Lajin suurimpia haasteita onkin se, että terävimmän kärjen ulkopuolella joukkueiden taso putoaa kuin se kuuluisa lehmän häntä.
Jääkiekon MM-kisojen ongelmana on ollut myös niiden ajankohta. Lajin parhaiden pelaajien soisi olevan saatavilla silloin, kun pelataan sen maailmanmestaruudesta. Näin ei kuitenkaan jääkiekon MM-kisoissa ole ollut kuin NHL:n työsulkujen aikana. Muussa tapauksessa NHL:n pudotuspelit ja Stanley Cup pitävät kovimmat NHL-ammattilaiset MM-kaukaloiden ulkopuolella.
Davis Cup -formaatti: 16 joukkueen vuosittainen finaaliturnaus
Tenniksen Davis Cupin formaatti edustaa perinteistä koulukuntaa, jossa 16 joukkuetta kilpailevat joka vuosi finaaliturnauksessa, johon pääseminen edellyttää karsintojen selvittämistä. Karsinnat käydään nekin yksinkertaisella tavalla, jossa ylemmän ranking joukkueet kohtaavat alemman rankingin joukkueet yksiosaisessa ottelussa.
Davis Cupin finaalissa on otettu jääkiekkoon verrattuna toinen lähestymistapa. 16 joukkuetta pelaavat neljässä lohkossa, joten niin sanottuja turhia otteluita ei ole luvassa lainkaan. Kaksi parasta joka lohkosta jatkaa pudotuspeleihin, eikä virheisiin ole varaa kenelläkään.
Onko Davis Cupin malli sittenkin jääkiekolle se oikea? Ehkä, mutta ongelmansa siinäkin on. Tenniksessä taso on huomattavasti laajempi, ja Davis Cupin on voittanut aikojen saatossa peräti 16 maata. Jääkiekossa näin pienet lohkot olisivat helposti mallia ”kaksi isompaa maata ja kaksi heittopussia”. Jos kisoja laajennettaisiin esimerkiksi 24 maahan, voisivat neljän maan lohkot olla mielenkiintoinen idea. Isot maat jatkaisivat edelleen varmasti, mutta toisesta pudotuspelipaikasta riittäisi tiukkaa kilpailua loppuun asti.
Jalkapallon MM-kisat: kerran neljässä vuodessa
Jalkapallon puolella on jo nähty, että lajin kattojärjestöillä on halua laajentaa niin EM- kuin MM-turnaustakin. Molempien joukkuemäärää on kasvatettu rajusti, ja vuoden 2026 MM-kisoihin osallistuu peräti 48 maata. Toisaalta EM- ja MM-kisat pelataan jalkapallossa vain kerran neljässä vuodessa, joten kisaähkyä futiksen ystäville ei varmasti tule.
Toimisiko tämä joukkuemäärä jääkiekossa? Rohkenemme epäillä. Jalkapallon harrastajamäärät ympäri maailmaa ovat todella huimat, eivätkä joukkueiden tasoerot ole lähelläkään samaa tasoa kuin jääkiekossa. Neljä vuotta tuntuu sekin turhan pitkältä odotukselta, kun EM-kisoja ei jääkiekossa tarvita. Ehkäpä kompromissi kahden vuoden välein järjestettävistä suuremmista MM-kisoista voisi olla oikea? Vai voisiko MM-kisat sittenkin järjestää kerran neljässä vuodessa, jos maailmancup hillitsisi kisanälkää välissä?
Jalkapallon Mestarien liigan formaatti
Ehkäpä vastaus jääkiekon MM-kisojen oikeaan formaattiin löytyykin arvoturnausten ulkopuolelta? UEFA:n jalkapallon Mestarien liigassa on otettu vuonna 2024 käyttöön uusi formaatti, joka tarjoaa mielenkiintoisen uuden lähestysmistavan turnauksen järjestämiseen.
Kaikki alkaa Mestarien liigassa edelleen karsintavaiheella, jossa pelistä pudotetaan pois heikommat joukkueet. Joukkueiden määrää on kuitenkin tässäkin jalkapalloturnauksessa kasvatettu, sillä kaudella 2024/25 turnaukseen osallistuu 36 joukkuetta.
Erikoista on se, että lohkoja ei käytetä lainkaan. Kaikki 36 Mestarien liiga -joukkuetta pelaavat samassa alkusarjassa, jossa ne kohtaavat kahdeksan muuta joukkuetta. Joukkueet arvotaan toisiaan vastaan rankingiin perustuvista arvontakoreista.
Sarjan päätteeksi kahdeksan parasta joukkuetta jatkaa suoraan neljännesvälieriin. Sijoille 9–16 ja 17–24 pelaavat keskenään pudotuspelejä siitä, mitkä kahdeksan joukkuetta pääsevät täyttämään loput neljännesvälieräpaikoista. Tämän jälkeen Mestarien liiga jatkuu tavallisten pudotuspelien muodossa aina finaaliin asti.
Toimisiko tämä jääkiekon MM-kisoissa? Ei ainakaan näin suurella joukkuemäärällä, sillä tiedossa olisi melkoisia murskajaisia. Nykyisellä 16 joukkueen systeemillä kyseessä olisi kiinnostavampi formaatti, jossa tylsiä otteluita ei tulisi niin paljon. Se toisi myös lisämielenkiintoa alkusarjan peleihin, koska suoraan pudotuspelivaiheeseen pääseminen palkitsisi joukkueet ylimääräisillä lepopäivillä.
Korvaako jääkiekon maailmancup MM-kisat?
Moni pitää Canada Cupin perinteen jatkajaksi kehitettyä jääkiekon maailmancupia lajin merkittävimpänä maajoukkuekilpailuna. Näin on erityisesti siksi, että turnaus järjestetään NHL-kauden ulkopuolella, jotta kaikki NHL-pelaajat pääsevät varmasti mukaan.
Jääkiekon maailmancupia on järjestetty toistaiseksi vaihtelevasti, mutta vuodesta 2028 lähtien sen on tarkoitus muuttua neljän vuoden välein järjestettäväksi arvoturnaukseksi. Voisiko tämä turnaus korvata lopullisesti jääkiekon MM-kisat yhdellä eliittiturnauksella, johon osallistuvat vain lajin parhaat maat?
Mielestämme ei. Maailmancup toimii hyvin sellaisena kuin se on: eliittimaiden keskeisenä välienselvittelynä, jossa ei heittopusseja nähdä. Sen muuttamiseksi tai laajentamiseksi ei perusteita ole.
Yhteenveto: täydellisen vaihtoehdon löytäminen on vaikeaa
Sanoivat jääkiekon MM-kisojen laajentamisen puolesta puhujat sitten mitä tahansa, MM-turnauksen brändäys maailmanlaajuiseksi taisteluksi kirkkaimmista mitaleista on hankalaa. Harva katselija erehtyy uskomaan vaikkapa Japanin mestaruusmahdollisuuksiin, kun se ottaa Kanadalta kuokkaan yli kymmenellä maalilla.
Täydellisen joukkuemäärän ja turnausformaatin löytäminen on siis hankalaa. Me kallistumme sille kannalle, että MM-kisoja voisi formaatista riippumatta hyvin laajentaa esimerkiksi 24 joukkueeseen, kunhan ne järjestetään jatkossa neljän vuoden välein. Myös jääkiekon maailmancup tarjoaisi huipputason lätkäturnauksen neljän vuoden välein, jolloin kisojen aikataulu vastaisi jalkapallon EM- ja MM-kisojen aikataulua. Yksi arvokisaton välivuosi lisää näidenkin turnausten arvostusta, joten miksi sama ei toistuisi jääkiekon puolellakin?
