Poliisien palkkaus herättää paljon kiinnostusta: kuinka paljon vastuullista työtä tekevä poliisi lopulta tienaa? Tässä syväluotaavassa katsauksessa käsittelemme, paljonko poliisi tienaa, miten poliisin palkkausjärjestelmä toimii sekä millaisia ovat eri poliisitehtävien palkat ja poliisin palkkaluokat. Lisäksi käymme läpi poliisien peruspalkan, lisien merkityksen ja eri arvonimikkeiden (kuten konstaapeli, komisario, poliisipäällikkö) palkkatasoja. Artikkelin lopusta löytyy myös yhteenveto ja disclaimer. Aloitetaan yleiskatsauksella poliisien ansiotasoon Suomessa.
Paljonko poliisi tienaa?
Poliisien palkka on monien tekijöiden summa, joten yksiselitteistä lukua on vaikea antaa. Eri lähteiden tilastot antavat kuitenkin suuntaa poliisin keskiansioista. Palkkavertailu-sivustolle jätettyjen ilmoitusten perusteella poliisien keskipalkka on noin 4 200 € kuukaudessa – tosin vaihtelu on erittäin suurta, ilmoitetuissa palkoissa hajonta ulottuu noin 1 200 eurosta yli 6 000 euroon. Duunitori-palvelun mukaan poliisin keskimääräinen kuukausipalkka on noin 3 500 €. Oikotie Työpaikat -palvelun aineistossa poliisin palkaksi on ilmoitettu jopa keskimäärin 5 675 € kuukaudessa, mutta mediaani on 3 500 € (alimman desiilin tuntumassa ~2 300 €/kk ja ylimmän ~8 600 €/kk). Ero eri lähteiden välillä selittyy muun muassa sillä, että otokset ja niissä huomioidut palkanosat vaihtelevat – osa ilmoituksista saattaa sisältää kokonaisansioita lisineen, osa vain peruspalkkoja.
Yleisesti ottaen Suomessa poliisien kuukausiansiot sijoittuvat noin 2 500–4 000 euron haarukkaan monilla kokeneemmilla rivipoliiseilla, ja esimiestehtävissä tai erikoistehtävissä ansiot voivat nousta tätä korkeammiksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomien mukaan vanhempien konstaapeleiden (perusrivin poliisien) mediaanipalkka on noin 4 031 € kuukaudessa sisältäen lisät. Poliisipäällystön ja ylimmän johdon palkat nousevat vielä tästä – he voivat ansaita jopa kolminkertaisesti rivipoliisiin verrattuna. Seuraavissa luvuissa pureudumme tarkemmin palkkausjärjestelmän rakenteeseen ja eri tehtäväryhmien palkkoihin.
Poliisin palkkausjärjestelmä
Nykyinen poliisi palkkausjärjestelmä on moniosainen kokonaisuus, joka perustuu valtion virkaehtosopimuksiin. Poliisin palkkausjärjestelmässä jokaisen poliisin kuukausipalkka muodostuu useasta osasta: tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisista lisäosista. Palkka koostuu käytännössä seuraavista elementeistä:
- Peruspalkka: tehtäväkohtainen pohjapalkka, joka määräytyy työn vaativuustason (poliisin palkkaluokan) perusteella. Peruspalkka toimii laskentaperustana muille palkan osille.
- Suoritusosa: henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella maksettava lisä, vähintään 10 % peruspalkasta. Uudella poliisilla se on tyypillisesti tämä minimi, mutta kokemuksen myötä suoritusosa voi kasvaa huomattavasti – jopa yli 40 % peruspalkan määrästä parhaimmillaan. Virkasuhteen alussa, jos henkilö tulee poliisihallinnon ulkopuolelta, suoritusosa on yleensä enintään 10 %.
- Kokemusosa: palvelusajan (työkokemuksen) perusteella maksettava lisä. Sitä aletaan maksaa, kun soveltavaa työkokemusta on kertynyt vähintään 8 vuotta, jolloin kokemusosa on 4 % peruspalkasta. Kokemusosan maksimimäärä on 14 %, mikä yleensä edellyttää hyvin pitkää kokemusta.
- Olosuhdeosa: korvaus poikkeavista työolosuhteista, suuruudeltaan noin 2 % peruspalkasta. Tätä maksetaan esimerkiksi vaativissa tai kuormittavissa työtehtävissä. Käytännössä olosuhdeosan saavat lähes kaikki kentällä työskentelevät poliisit (esim. partio- ja hälytystehtävissä) ja osa vaativissa rikostutkintatehtävissä toimivista.
- Muut lisät: Erilaiset työaikalisät (iltalisä, yölisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset) sekä erityisluonteiset lisät. Kolmivuorotyötä tekevälle poliisille ilta-, yö- ja viikonloppulisät muodostavat merkittävän osan tuloista – keskimäärin noin 500 € kuukaudessa miehistötason tehtävissä. Päivätyössä olevalle tutkijalle lisien osuus on yleensä pienempi, mutta silti huomattava. Pääkaupunkiseudulla maksetaan lisäksi erillistä pääkaupunkiseutulisää, joka esimerkiksi Helsingissä on hieman yli 200 € kuukaudessa. Muita mahdollisia lisiä ovat mm. pukuraha (n. 18 €/kk poliisin virka-asun hankkimisesta aiheutuviin kuluihin), kulukorvaus (n. 18 €/kk), kielilisä (vieraan kielen taidosta) sekä esimerkiksi koiranhoitolisä poliisikoiran ohjaajille.
Kokonaisuudessaan poliisin palkkaus on siis yhdistelmä peruspalkkaa ja henkilökohtaiseen suorittamiseen, kokemukseen, työolosuhteisiin sekä työaikoihin liittyviä lisiä. Näiden osien yhteensovitus aiheuttaa sen, että kaksi saman vaativuustason tehtävissä olevaa poliisia voivat saada erisuuruista palkkaa henkilökohtaisista tekijöistä johtuen. Seuraavaksi tutustumme peruspalkan määräytymiseen ja palkkaluokkiin tarkemmin.
Poliisin peruspalkka ja palkkaluokat
Poliisin peruspalkka on tehtäväkohtainen palkka, jonka suuruus määräytyy vaativuustason eli palkkaluokan mukaan. Jokaisella poliisin tehtävällä on oma vaativuustasonsa, joka heijastaa työn vastuullisuutta, vaativuutta ja esimerkiksi vaadittavaa osaamista. Poliisin palkkataulukko (virallisesti peruspalkkataulukko) listaa kaikki vaativuustasot ja niihin kuuluvat peruspalkat. Poliisihallitus ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) julkaisevat nämä taulukot aina virkaehtosopimuskorotusten jälkeen – esimerkiksi 1.7.2025 alkaen päivitetty taulukko on saatavilla SPJL:n sivuilta. Kaikki poliisi palkkaluokat on esitetty tässä taulukossa, ja niiden avulla voidaan selvittää kunkin tehtävän peruspalkka.
Poliisien vaativuustasot merkitään numeroilla. Tyypillisiä palkkaluokkia poliisitehtävissä ovat esimerkiksi:
- 04-taso: Perustason kenttä- ja hälytystehtävät (konstaapelit). Peruspalkka vaativuustasolla 04.00 alkaa noin 2 168 €/kk ja nousee asteittain; esimerkiksi tasolla 04.05 peruspalkka on ~2 696 € ja tasolla 04.10 noin 4 380 €.
- 07-taso: Eräät lupahallinnon, hallinnon tai tukitehtävien vaativuustasot. Esim. taso 07.06 peruspalkka ~2 678 € ja 07.10 ~4 182 €/kk.
- 08-taso: Rikostutkinnan vaativammat tehtävät (rikoskonstaapelit, erikoistutkijat). Taso 08.05 peruspalkka ~2 876 €, taso 08.08 ~3 841 € ja taso 08.11 noin 4 981 €/kk.
- 11-taso: Johtamista sisältävät vaativat tehtävät (esim. osa komisarioista). Peruspalkka tasolla 11.03 on ~2 356 € ja tasolla 11.05 noin 2 556 €.
- 15-taso: Ylemmän päällystön tehtävät (komisariot, ylikomissariot, tarkastajat). Esim. 15.02 peruspalkka ~5 081 € ja 15.04 ~5 558 €/kk.
- 40-taso: Johtotehtävät poliisilaitoksissa (esim. apulaispoliisipäälliköt). Tasolla 40.10 peruspalkka on ~? (tähän arvo, mutta meillä ei suoraa), tasolla 40.16 ~4 672 € ja korkeimmalla 40.18 noin 5 543 €.
- 60-taso: Poliisihallituksen (keskushallinnon) tehtävät. Esim. 60.09 ~3 614 €, 60.16 ~5 184 €, 60.20 ~5 956 €/kk.
(Huom: Yllä on vain joitakin esimerkkejä palkkataulukon luvuista vuonna 2024–2025; tarkemmat lukemat löytyvät virallisesta palkkataulukosta.)
Käytännössä vaativuustasot määritellään tehtäväkohtaisesti. Esimerkiksi nuoremman konstaapelin tehtävä harjoittelijana on alemmalla vaativuustasolla kuin vanhemman konstaapelin hälytystehtävä; vastaavasti erityisen vaativaa rikostutkintaa tekevän rikoskonstaapelin tehtävä voi olla korkeammalla tasolla kuin perusryhmässä työskentelevän. Poliisin peruspalkka siis määräytyy aina tehtävän vaativuuden mukaan, eikä esimerkiksi henkilön koulutusvuosien mukaan – tosin kokemus voi epäsuorasti vaikuttaa tehtävään sijoittumiseen ja sitä kautta vaativuustasoon.
Työnhakuilmoituksissa poliisiorganisaatio ilmoittaa yleensä vain tehtävän vaativuustason, ei suoraa palkkasummaa. Kuitenkin palkkataulukon avulla on mahdollista selvittää palkka. Alla on joitakin esimerkkejä avoimista poliisin työpaikkailmoituksista ja kyseisten tehtävien palkkatasosta (peruspalkasta) vaativuustason perusteella:
- Lupa-asiantuntija (Kuopio) – 3 809 €/kk
- Tutkintasihteeri (Itä-Uudenmaan poliisilaitos) – 2 550 €/kk
- Ylikonstaapeli (Kouvola) – 2 696 €/kk
- Rikosylikonstaapeli (Oulu) – 3 026 €/kk
- Ylikonstaapeli, ryhmän varajohtaja (Pohjanmaa) – 2 839 €/kk
- Rikoskomisario (Oulu) – 4 071 €/kk
Huomionarvoista on, että edellä mainitut summat ovat tehtävien peruspalkkoja (ilman henkilökohtaisia lisiä ja työaikakorvauksia). Todelliset kuukausiansiot voivat siis olla näitä korkeampia, jos tehtävään sisältyy esimerkiksi vuorotyötä tai henkilö on oikeutettu suoritus- ja kokemusosiin. Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin eri poliisien tehtäväkokonaisuuksia ja niiden palkkoja – alkaen vastavalmistuneista konstaapeleista ja edeten aina poliisijohtoon asti.
Vastavalmistuneen poliisin palkka (nuorempi konstaapeli)
Poliisiksi valmistutaan kolmivuotisen Poliisiammattikorkeakoulun koulutuksen kautta. Opintojen loppuvaiheessa suoritetaan pitkä kenttäharjoittelu, jonka aikana opiskelijalla on virkanimikkeenä nuorempi konstaapeli ja hänelle maksetaan nuoremman konstaapelin palkkaa. Poliisiopiskelijan palkka harjoitteluaikana on noin 2 170 € kuukaudessa (peruspalkka). Tämä on siis alin palkkataso, jolta poliisin ura alkaa.
Kun poliisi valmistuu ja saa sijoituksen esimerkiksi poliisilaitoksen kenttätehtäviin tai rikostutkintaan, hänen arvonimensä on vanhempi konstaapeli (tai rikoskonstaapeli) tehtävästä riippuen. Vastavalmistuneen poliisin säännöllisen työajan ansio (eli keskimääräinen kuukausiansio ilman ylityökorvauksia) asettuu noin 2 700–3 300 €välille. Tämä luku sisältää jo tavanomaiset vuorotyö- ja olosuhdelisät. Peruspalkka vastavalmistuneella sijoittuu yleensä hieman yli 2 300 euron tasolle tehtävästä riippuen, ja sen päälle maksetaan suoritusosaa vähintään noin 10 % (n. 200+ €) sekä mahdollinen 2 % olosuhdeosa (~50 €). Varsinkin kenttäpoliisilla kolmivuorotyön lisät nostavat tuloja useilla sadoilla euroilla kuussa. Näin päästään tuohon noin 3 000 euron tai hieman yli kuukausiansioon, mikä on vastavalmistuneelle tyypillinen palkka.
On hyvä huomioida, että aivan uran alkuvaiheessa kokemusosaa ei yleensä vielä makseta vastavalmistuneelle (ellei henkilöllä satu olemaan aiempaa poliisitehtäviin relevanttia työkokemusta, joka voidaan huomioida). Näin ollen nuoren poliisin palkka koostuu lähinnä peruspalkasta, pienestä suoritusosasta ja mahdollisista vuorolisiä tuottavista työtunneista. Vastavalmistuneen poliisin palkka asettuu kuitenkin varsin kilpailukykyiselle tasolle moniin muihin ammattialoihin nähden, kun huomioidaan että peruskoulutuksen jälkeen palkka on heti noin 2,7–3,3 tuhatta euroa kuukaudessa. Poliisin uralla on myös hyvä palkkakehitys: muutaman vuoden palveluksen jälkeen ansiot nousevat tavallisesti sadoilla euroilla esimerkiksi suoritusosan korotusten myötä.
Kenttäpoliisin palkka (vanhempi konstaapeli)
Suurin osa näkyvää poliisityötä tekevistä kenttäpoliiseista toimii vanhemman konstaapelin tehtävänimikkeellä. Kenttäpoliisi tarkoittaa tässä yhteydessä poliisia, joka työskentelee esim. partio- ja hälytystehtävissä, liikennevalvonnassa tai muussa operatiivisessa toiminnassa “kadulla”. Vanhemman konstaapelin peruspalkka on Suomessa tyypillisesti 2 380–2 870 € kuukaudessa vaativuustasosta riippuen. Tämä vaihteluväli tulee siitä, että eri kenttäpoliisin tehtävät on luokiteltu hieman eri vaativuustasoille; esimerkiksi perusyksikön partio on alemmassa päässä ja vaativampi erikoistuneempi kenttätehtävä (tai vaativa työalue) ylemmässä päässä tuota skaalaa.
Käytännössä vastavalmistunut kenttäpoliisi aloittaa usein vaativuustasolla 04.02, jossa peruspalkka on noin 2 382 €. Jos hän toimii heti valmistuttuaan vaativammassa hälytystehtävässä (esim. ryhmän tukitehtävä tms.), vaativuustaso voi olla pykälää korkeampi (04.03–04.05), jolloin peruspalkka on jo noin 2 500–2 700 €. Tähän peruspalkkaan lisätään henkilökohtainen suoritusosa (nuorella konstaapelilla aluksi ~200 €/kk) sekä olosuhdeosa (kenttätyössä ~2 % peruspalkasta, ~50 €/kk). Kenttäpoliisin palkka nousee merkittävästi ilta- ja yövuorojen ansiosta: kolmivuorotyötä tekevälle partioiden poliisille kertyy tyypillisesti useita satoja euroja lisätuloja pelkästään ilta-, yö- ja viikonloppulisistä kuukaudessa.
Kaiken kaikkiaan kentällä valvonta- ja hälytystehtävissä toimivan poliisin (vanhemman konstaapelin) kokonaisansio voi uran alkuvaiheessa olla noin 3 100–3 300 € kuukaudessa (brutto) pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla ansiot ovat hieman korkeammat pääkaupunkiseutulisän ansiosta. Kokemuksen myötä suoritusosa yleensä kasvaa ja mahdollisesti myös tehtävän vaativuustaso voi nousta (esimerkiksi partionjohtajaksi siirtyessä), joten kenttäpoliisin palkka kehittyy uran edetessä. Useamman vuoden palveltuaan kentällä vanhempi konstaapeli voi ansaita selvästi yli 3 500 € kuukaudessa kokonaisuutena. Vuonna 2023 vanhempien konstaapelien mediaanipalkka lisineen oli Helsingin Sanomien tietojen mukaan noin 4 031 € kuukaudessa, mikä kertoo, että noin puolet konstaapeleista yltää noin neljän tuhannen euron kuukausiansioihin tai sen yli.
Ylikonstaapelin palkka
Ylikonstaapeli on seuraava askel konstaapeliuralla. Ylikonstaapelit ovat kokeneita vanhempia konstaapeleita, joilla saattaa olla erikoisosaamista tai vastuullisempia tehtäviä (esim. toimiminen vanhempana partionjohtajana tai ryhmän varajohtajana). Palkkauksellisesti ylikonstaapeli on samalla miehistöstatuksella, mutta yleensä hänen tehtävänsä vaativuustaso on hieman korkeampi kuin rivikonstaapelilla. Esimerkiksi vaativuustasolla 04.05 peruspalkka on ~2 696 € ja tasolla 04.06 noin 2 839 €. Nämä tasot vastaavat monesti ylikonstaapelin vastuualueita. Ylikonstaapelin palkkakokonaisuudessaan – kun mukaan lasketaan suoritusosa (joka kokeneella konstaapelilla voi olla huomattavasti isompi kuin vastavalmistuneella, vaikkapa 20–30 % peruspalkasta) sekä kokemusosa (pitkällä uralla 8–14 %) ja vuorolisät – voi nousta lähelle 4 000 € tai ylikin kuukaudessa. Tilastojen mukaan vanhempien konstaapeleiden (johon ryhmään ylikonstaapelitkin voidaan lukea) keskimääräinen kokonaispalkka on noin 3 822 €/kk. Useiden vuosien kokemuksella ja korkealla suoritusosalla yksittäinen ylikonstaapeli voi ansaita tämän yläpuolellakin.
Rikospoliisin palkka (rikoskonstaapeli)
Rikospoliisi viittaa tässä yhteydessä poliisin tutkintatehtävissä toimiviin henkilöihin – käytännössä rikostutkijoihin, joiden virkanimike on usein rikoskonstaapeli tai vanhempi rikoskonstaapeli. He vastaavat erilaisten rikosten esitutkinnasta, esimerkiksi omaisuus-, väkivalta- tai huumerikosten tutkinnasta. Rikospoliisin palkka muodostuu samoin perusrakentein kuin kenttäpoliisillakin, mutta työ on useimmiten päivätyöpainotteista. Tämä tarkoittaa, että säännölliset ilta- ja yövuorolisiä on vähemmän – tosin monet tutkijat tekevät myös ajoittain päivystystä tai viikonlopputyötä, josta kertyy lisiä.
Rikostutkinnan tehtävät on luokiteltu palkkataulukossa omiin vaativuustasoihinsa (usein 08-sarjan tasoille). Esimerkiksi vanhemman rikoskonstaapelin vähimmäisvaativuustaso on 08.02, jossa peruspalkka on hieman yli 2 500 €. Moni tutkintatehtävä on kuitenkin tasolla 08.03–08.05, jolloin peruspalkka asettuu noin 2 600–2 800 € välille. Uuden tutkijan suoritusosa on tyypillisesti 10 % luokkaa (eli ~250–280 €) näillä tasoilla. Olosuhdeosaa rikoskonstaapeli ei yleensä saa, koska työ ei lähtökohtaisesti ole kentän olosuhteissa tapahtuvaa. Viikonloppu- ja mahdolliset iltatyöt kuitenkin tuovat joitakin lisiä – Poliisivalmennuksen mukaan voidaan laskea esimerkiksi noin 200 €/kk lisiä rikostutkijalle ilman yövuoroja.
Kaiken kaikkiaan vastavalmistuneen rikoskonstaapelin (vanhempi rikoskonstaapeli) kokonaisansio on pääkaupunkiseudun ulkopuolella noin 3 000–3 200 € kuukaudessa, eli hieman kenttäpoliisin vastaavaa alempi, mikä johtuu pääosin pienemmästä vuorolisien määrästä. Pääkaupunkiseudulla huumerikostutkinnassa tai muussa vaativassa erikoistutkinnassa toimivan konstaapelin palkka voi kuitenkin nousta korkeammaksi pääkaupunkiseutulisän ja mahdollisten erityisvastuulisien myötä.
On huomioitava, että rikospoliisinkin uralla palkka kehittyy kokemuksen ja suoriutumisen perusteella. Usean vuoden kokemus voi tuoda lisää suoritusosaa, ja jos rikoskonstaapeli erikoistuu vaativampiin tutkintoihin (kuten talousrikostutkinta, vakavat väkivaltarikokset), hänen tehtävänsä voi arvioida korkeammalle vaativuustasolle. Rikosylikonstaapeli on nimike kokeneelle tutkijalle, usein sellaiselle jolla on erityisosaamista tai joka toimii vaativissa hankkeissa. Rikosylikonstaapelin palkka on peruspalkaltaan hieman korkeampi; esimerkiksi Oulun poliisilaitoksella avoinna olleessa rikosylikonstaapelin tehtävässä palkka oli noin 3 026 € (peruspalkka) kuukaudessa. Kokonaisansiossa rikosylikonstaapeli voi yltää selvästi yli 3 500 € kuukaudessa, mikäli hänelle on kertynyt kunnolla suoritus- ja kokemusosia.
Mitä huumepoliisi palkka -kysymykseen tulee, huumepoliisit ovat käytännössä rikoskonstaapeleita tai rikosylikonstaapeleita, jotka työskentelevät erikoistuneessa huumerikostutkintayksikössä. Heidän palkkausjärjestelmänsä on sama kuin muillakin rikospoliiseilla. Eli huumepoliisin palkka ei sinänsä poikkea muiden rikoskonstaapelien palkoista: peruspalkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan (huumeyksikössä vaativuustaso voi olla korkeahko rikostiedustelun erityispiirteiden vuoksi) ja päälle maksetaan henkilökohtaiset lisät ja mahdolliset työaikakorvaukset. Huumepoliisina toimivan rikosylikonstaapelin kokonaistulot voivat kokeneella työntekijällä nousta yhtä lailla 4 000 € tuntumaan kuukaudessa, jos ylityöt ja muut lisät huomioidaan, mutta ura alkuvaiheessa summa on lähempänä edellä mainittua 3 000 € tasoa.
Tilastojen valossa rikospoliisien ansiot ovat varsin kilpailukykyiset: erään selvityksen mukaan rikospoliisin (rikostutkijan) keskipalkka on noin 5 181 €/kk. Tämä luku vaikuttaa korkealta ja viittaa siihen, että mukana on paljon kokeneita tutkijoita ja esimiestason henkilöitä (sekä mahdollisesti tehty ylityöansioita). Se kuitenkin osoittaa, että rikospoliisin palkalla voi kokeneena elättää itsensä varsin hyvin. Tyypillisen rivirikostutkijan palkka ilman suurempia kokemusvuosia on luonnollisesti tätä matalampi, kuten edellä kuvatut noin 3 000–3 500 € summat osoittavat.
Komisario ja poliisitarkastaja palkka
Poliisiorganisaatiossa komisario on päällystöön kuuluva arvonimi, joka vastaa esimies- tai asiantuntijatehtävistä. Komisariot toimivat esimerkiksi yksikön tai toiminnon päällikköinä poliisilaitoksilla, rikoskomisarioina tutkinnan johdossa tai muissa asiantuntijarooleissa. Poliisitarkastaja puolestaan on nimike, jota käytetään yleensä Poliisihallituksessa tai Sisäministeriön poliisiosastolla toimivista poliisin ylimmistä virkamiehistä, jotka vastaavat tietystä sektorista (esim. poliisin toimialan valvonta ja kehittäminen). Käytännössä poliisitarkastaja on Poliisihallituksen virka, kun taas komisarioita on kenttäorganisaatiossa.
Komisarion palkka muodostuu jälleen tehtävän vaativuuden mukaan. Komisariot sijoittuvat usein palkkataulukon 15-tason tienoille. Komisarion peruspalkka voi olla esimerkiksi noin 5 300 €/kk tasolla (esim. vaativuustaso 15.03 tai 15.04). Tilastojen mukaan komisarioiden (sisältäen rikoskomisarion ym.) keskipalkka on noin 5 341 € kuukaudessa. Tämä luku sisältää todennäköisesti kokeneempia komisarioita ja mahdollisesti myös ylitöitä. Tyypillisesti komisarioiden työ on virka-aikaan painottuvaa (päivätyö), joten he eivät saa ilta- ja yövuorolisää kuten kenttäpoliisit – mutta toisaalta heidän peruspalkkansa ja henkilökohtaiset lisät ovat korkeammat. Esimerkiksi Ylen vuonna 2015 raportoiman mukaan komisarioiden keskiansio lisineen oli noin 5 000 € kuussa, mikä on linjassa nykyistenkin tietojen kanssa.
Poliisitarkastajan palkka asettuu lähelle komisariota tai hieman sen yli, riippuen tarkastajan roolin vaativuudesta. Poliisitarkastajat ovat usein palkkataulukon ylimmillä portailla (esim. taso 15.04 tai jokin Poliisihallituksen oma palkkaluokka). Duunitorin kokoamien tietojen mukaan poliisitarkastajan keskipalkka on noin 5 578 €/kk. Tämä viittaa siihen, että tarkastajat – joilla on yleensä pitkä kokemus ja vaativa vastuualue – ansaitsevat hieman enemmän kuin kenttäorganisaation peruskomisariot keskimäärin. On tosin huomattava, että Poliisihallituksessa työskennellessä ei kerry vuorolisäansioita, joten tarkastajan tulot muodostuvat lähes yksinomaan peruspalkasta ja henkilökohtaisista lisistä.
Sekä komisarioiden että poliisitarkastajien palkkaukseen vaikuttaa henkilökohtainen suoritus- ja kokemusosa merkittävästi. Esimiestehtävissä olevilla poliiseilla suoritusosa saattaa olla korkea, mikä nostaa peruspalkan päälle maksettavaa osuutta. Samoin monilla on maksimitason kokemusosa (14 %) pitkästä palveluksesta johtuen. Siksi yksittäisen kokeneen komisarion tai tarkastajan palkka voi olla selvästi yli em. keskiarvojen – esimerkiksi yli 6 000 € kuukaudessa – erityisesti jos hänellä on vaativassa kaupungissa (kuten Helsingissä) johtotehtävä ja pitkä ura.
Poliisipäällikkö palkka
Poliisipäällikkö on poliisilaitoksen ylimmästä virkamiehestä käytettävä nimike. Jokaisella poliisilaitoksella (kuten vaikkapa Helsingin poliisilaitos, Oulun poliisilaitos jne.) on oma poliisipäällikkönsä, joka johtaa koko laitoksen toimintaa. Poliisipäällikön vastuu on erittäin suuri – hän vastaa alueensa poliisitoiminnasta kokonaisuudessaan ja raportoi Poliisihallitukselle. Palkkatasoltaan poliisipäälliköt kuuluvat poliisiorganisaation huipputuloisiin.
Tilastojen mukaan poliisipäälliköiden keskipalkka valtiolla on noin 9 840 € kuukaudessa. Toisessa palkkavertailussa mainitaan poliisipäälliköiden keskipalkan olevan noin 9 493 €/kk. Voidaan siis arvioida poliisipäällikön kuukausipalkan liikkuvan noin 9 000–10 000 euron tuntumassa. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen päällikön (joka on suurimman laitoksen päällikkö) palkka on ollut julkisuudessa: erään uutisen mukaan Helsingin poliisipäällikön (virkaa tekevä) palkka on noin 8 500–8 800 €/kk. Pienemmän kaupungin poliisipäällikön palkka saattaa asettua hieman alemmaksi, mutta lähtökohtaisesti kaikkien poliisipäälliköiden palkat ovat hyvin korkeita verrattuna rivipoliisin palkkaan, mikä kuvastaa tehtävän vaativuutta.
Poliisipäälliköiden palkkaus muodostuu yleensä kokonaan peruspalkasta ja henkilökohtaisista lisistä (he eivät tee vuorotyötä). He kuuluvat valtion ylimmän johdon palkkausjärjestelmään. Usein poliisipäälliköillä on myös mahdollisuus tulospalkkioihin. Vuonna 2021 uutisoitiin, että poliisipäälliköt (kuten Helsingin poliisipäällikkö) saivat muutamien tuhansien eurojen suuruisia tulospalkkioita hyvistä suorituksista. Varsinaisessa kuukausipalkassa tapahtuu myös valtion yleiskorotuksia sopimusten mukaan; esimerkiksi vuonna 2023–2025 yleiskorotukset nostivat myös poliisipäällikköjen palkkoja noin 2–3 % vuodessa.
On hyvä muistaa, että poliisipäällikkö on urapolun huipulla oleva paikallispoliisin johtaja. Ennen poliisipäälliköksi nimittämistä henkilö on yleensä toiminut vuosia päällystö- ja johtotehtävissä (komisario, ylikomisario, poliisitarkastaja tms.), joten pitkä kokemus ja korkea pätevyys korostuvat – tämä myös näkyy palkassa.
Poliisiylijohtaja palkka
Poliisiylijohtaja on koko Suomen poliisitoimen korkein viranhaltija, Poliisihallituksen päällikkö. Poliisiylijohtaja johtaa Poliisihallitusta ja koko poliisiorganisaatiota strategisella tasolla ja raportoi suoraan sisäministerille. Poliisiylijohtajan palkka on valtionhallinnon huippua, samaa luokkaa kuin ministeriöiden ylimmällä virkamiesjohdolla.
Tarkkaa euromäärää ei ole aina julkisesti yksityiskohtaisesti eritelty, mutta julkisten tulotietojen perusteella voidaan arvioida suuruusluokka. Esimerkiksi vuonna 2014 eläkkeelle jäänyt poliisiylijohtaja Mikko Paatero ansaitsi noin 120 000 € vuodessa, ja hänen seuraajansa Seppo Kolehmainen noin 98 000 € vuonna 2014. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 8 000–10 000 € kuukausipalkkaa (100k€/v = ~8,3k€/kk). Vuoden 2015 tietojen mukaan ylin poliisijohto tienasi noin sadantuhannen euron molemmin puolin vuodessa. Sittemmin palkkataso on todennäköisesti noussut jonkin verran yleiskorotusten myötä.
Poliisiylijohtajan palkasta on liikkunut myös joitakin lukuja mediassa. MTV Uutisten mukaan Poliisiylijohtaja (Seppo Kolehmainen) sai vuonna 2021 tulospalkkiota noin 8 147 €. Tulospalkkio on enintään 8 % vuosipalkasta, joten siitä voi laskea hänen vuosipalkkansa olleen noin 100 000 € luokkaa tuolloin. Tämä vahvistaa arviota, että poliisiylijohtajan palkka on noin 8 500 € kuukaudessa (vuoden 2021 tasolla). Todennäköisesti nykyisen poliisiylijohtajan kuukausipalkka liikkuu 9 000 euron molemmin puolin. Poliisiylijohtaja kuuluu valtion ylimmän johdon palkkaryhmään, joten hänen palkkansa on linjassa muiden keskeisten virastojen pääjohtajien kanssa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että poliisiylijohtaja on palkkakärjessä koko poliisihallinnossa. Siinä missä rivipoliisin (konstaapelin) perusansiot ovat muutamia tuhansia euroja, poliisiylijohtajan ansiotasot liikkuvat kymmenen tuhannen euron kuukausitulojen tuntumassa. Suhdeluku on noin 3–4-kertainen peruspoliisin palkkaan nähden, mikä on tyypillistä organisaation korkeimmille johtajille.
Karhuryhmä palkka
Suomen poliisin eliittiyksikkö, Poliisin valmiusyksikkö Karhu, puhekielessä joskus kutsuttu myös ”karhuryhmäksi”tai jopa ”Karhu-poliiseiksi”, herättää kiinnostusta niin toiminnallaan kuin palkkauksellaan. Karhu-ryhmä on erikoiskoulutettu ryhmä, joka hoitaa kaikkein vaarallisimpia ja vaativimpia poliisitehtäviä, kuten panttivankitilanteita ja terrorismin torjuntaa. Moni voisi kuvitella, että Karhuryhmän jäsenet saisivat huomattavasti peruspoliisia korkeampaa palkkaa erikoistehtävänsä vuoksi. Todellisuudessa karhuryhmä palkka ei kuitenkaan ole omana kategorianaan merkittävästi korkeampi, vaan ryhmän jäsenet ovat yleensä poliiseja, joiden palkkaus määräytyy yhä poliisin yleisen palkkausjärjestelmän mukaan.
Karhuryhmäläiset ovat tyypillisesti kokeneita vanhempia konstaapeleita tai ylikonstaapeleita, joilla on erikoiskoulutus. Heidän peruspalkkansa perustuu heidän tehtävänsä vaativuustasoon, joka on toki korkea (esimerkiksi valmiusyksikössä toimiminen voi olla vaativuustasohaarukan yläpäässä operatiivisissa tehtävissä). Kuitenkin varsinaisia “erikoisjoukkolisää” peruspalkan päälle ei juurikaan ole – toki he voivat saada vaarallisiin operaatioihin liittyviä kertakorvauksia tai erityistehtävälisiä, mutta nämä eivät ole säännöllisiä kuukausittaisia lisiä. Julkisuudessa onkin kerrottu faktana, että Karhu-ryhmän poliisin palkka on noin 2 500–3 500 € kuukaudessa. Tämä viittaa peruspalkkaan tai peruspalkka + säännölliset lisät -tasoon. Käytännössä kokeneen Karhu-ryhmän poliisin kokonaistulot voivat toki ylittää 3 500 €, jos mukaan lasketaan suoritus- ja kokemusosia sekä mahdollisia ylityökorvauksia (Karhu-ryhmän toiminta voi sisältää paljon harjoituksia ja valmiudessa oloa, joista voi kertyä tunteja).
On tärkeää huomata, että Karhuryhmän jäsenet ovat motivoituneita erikoistehtäväänsä muista syistä kuin rahasta – työ itsessään on hyvin vaativaa ja antaa uralla erityisosaamista. Heidän palkkansa on hyvällä tasolla suhteessa muihin saman kokemuksen omaaviin poliiseihin, mutta ei moninkertainen. Esimerkiksi mainitussa tilastossa konstaapeleiden keskiansio on noin 3,8k €/kk ja Karhuryhmän arvioitu palkkahaarukka 2,5–3,5k €/kk osuu siihen raamiin. On mahdollista, että Karhuryhmässä toimiva poliisi saa hieman korkeampaa suoritusosaa ja on korkealla vaativuustasolla, mutta toisaalta he tekevät myös vähemmän ns. normaalista poikkeavia vuoroja (karhuryhmäläiset toimivat useimmiten päivystyksessä, mutta toki tarpeen mukaan mihin aikaan vain). Yhteenvetona: karhu poliisi palkka asettuu samaan haarukkaan kuin muiden kokeneiden konstaapeleiden palkat. Karhuryhmän jäsenet ovat erikoisosaajia, mutta poliisin palkkausjärjestelmä kohtelee heitä pääosin samoin kuin muitakin, ottaen toki huomioon heidän tehtävänsä vaativuuden.
Yhteenveto poliisien palkoista
Suomalaisen poliisin palkka muodostuu monesta tekijästä ja vaihtelee merkittävästi uran eri vaiheissa ja eri tehtävissä. Alla keskeisiä havaintoja:
- Peruspalkat: Poliisin peruspalkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan palkkataulukosta. Nuoren konstaapelin peruspalkka on ~2 200–2 400 €/kk, vanhemman konstaapelin ~2 400–2 800 €/kk, vaativissa rikostutkintatehtävissä ~2 600–2 900 €/kk ja päällystötehtävissä 5 000 €:n molemmin puolin.
- Lisät ja palkanosat: Henkilökohtainen suoritusosa (jopa 32 %), kokemusosa (max 14 %), olosuhdeosa (2 %) sekä työaikalisät (ilta-, yö- ym.) nostavat huomattavasti poliisien ansioita peruspalkasta. Esimerkiksi vuorotyötä tekevällä konstaapelilla lisät voivat tuoda ~500 € ekstraa kuussa.
- Nuoret vs. kokeneet: Vastavalmistunut poliisi tienaa noin 2,7–3,3k €/kk kokonaissumana. Kokemuksen myötä palkka nousee; useamman vuoden palvellut vanhempi konstaapeli ansaitsee usein ~3,5–4k €/kk. Yli 10 vuotta palvelleilla palkka on voinut nousta kymmeniä prosentteja uran alusta.
- Erilaiset tehtävät: Kenttäpoliisit (partioissa) saavat merkittävästi vuorolisiä, kun taas rikospoliisit (tutkijat) saavat vähemmän. Tästä huolimatta kokonaistulot voivat olla samansuuruisia, koska kenttäpoliisien peruspalkka on hieman alempi kuin vaativan rikostutkijan. Huumepoliisit ja muut erikoisyksiköiden tutkijat ovat palkkaukseltaan samaa luokkaa kuin muut rikostutkijat. Karhuryhmän eliittipoliisien palkat eivät poikkea dramaattisesti muista konstaapeleista (n. 2,5–3,5k €/kk peruspalkka-ansiohaarukka).
- Päällystö ja johto: Komisariot ja poliisitarkastajat ansaitsevat noin 5–6k €/kk keskimäärin. Ylimmät poliisijohtajat, kuten poliisipäälliköt, tienaavat noin 8–10k €/kk, ja poliisiylijohtaja noin 8–9k €/kk. Poliisijohdon palkat ovat selkeästi korkeammat, mikä kuvastaa tehtävien vaativuutta mutta myös sitä, että heillä ei ole vuorolisiä tuloissaan.
Lopuksi on syytä todeta, että poliisin työn tärkeys yhteiskunnalle on kiistaton, ja palkkaus pyritään pitämään kilpailukykyisenä, jotta alalle saadaan päteviä tekijöitä. Kuitenkin poliisien palkoista käydään ajoittain keskustelua julkisuudessa – etenkin rivipoliisit ovat tuoneet esiin, että palkka ei aina vastaa työn vaativuutta ja riskejä. Poliisien palkkoja tarkistetaan virkaehtosopimusneuvotteluissa säännöllisesti, ja esimerkiksi heinäkuussa 2023 ja 2024 toteutettiin sopimuskorotukset, jotka hieman paransivat peruspalkkoja.
Disclaimer
Tämän artikkelin tiedot perustuvat käytettävissä oleviin lähteisiin ja tilastoihin. Palkkatiedot (esimerkkisummat, keskiarvot ja mediaanit) on koottu vuoden 2024–2025 tietojen pohjalta yhdistäen virallisia lähteitä ja tilastopalveluita. On huomattava, että poliisien palkkoihin voi tulla muutoksia virkaehtosopimusten, palkankorotusten ja tehtäväkohtaisten järjestelyjen myötä. Yksilöllinen palkka voi vaihdella huomattavasti henkilön kokemuksen, tehtävän sijainnin (esim. pääkaupunkiseutu) ja tehtävänkuvan mukaan. Kirjoittaja tai julkaisija ei vastaa tietojen paikkansapitävyydestä tulevaisuudessa – aina ajantasaisin tieto poliisin palkkauksesta löytyy virallisista lähteistä (kuten Poliisihallituksen tiedotteista tai poliisin ammattiliiton sivuilta). Artikkeli on toimitettu huolellisesti neutraalina tietopakettina, eikä siinä esitetä virallisen työnantajan tai työntekijäliiton kannanottoja.
