Mikä on merkonomi?

Merkonomi on nimike henkilölle, joka on suorittanut liiketoiminnan perustutkinnon – toisen asteen ammatillisen tutkinnon kaupallisella alalla. Tämä koulutus tunnettiin aiemmin liiketalouden perustutkintona ja sen laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Merkonomikoulutus kestää tavallisesti noin 2–3 vuotta riippuen opiskelijan taustasta. Opintoihin kuuluu sekä ammatillisia opintoja (esimerkiksi asiakaspalvelu, myynti, markkinointi, taloushallinto) että yleissivistäviä aineita. Merkonomi on yksi Suomen suosituimmista ammatillisista tutkinnoista; vuonna 2022 tämän liiketoiminnan perustutkinnon suoritti lähes 6 000 opiskelijaa.

Merkonomitutkinto valmistaa opiskelijoita käytännönläheisesti työelämään. Koulutuksen aikana kehitetään monipuolista liiketoimintaosaamista, kuten asiakaspalvelu- ja myyntitaitoja, liiketoimintaympäristön ymmärrystä sekä perusvalmiuksia markkinointiin ja talouden hoitamiseen. Tutkinnon suorittaneet merkonomit ovat liiketoiminnan osaajia, joilla on valmiudet työskennellä erilaisissa yritysmaailman tehtävissä sekä pohjatiedot jatkokoulutusta varten. Seuraavissa luvuissa perehdytään tarkemmin siihen, mitä merkonomi tekee, millaisia merkonomin työtehtävätvoivat olla, mihin merkonomi työllistyy, millaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia merkonomeilla on, sekä vertaillaan tutkintoa tradenomi vs merkonomi -näkökulmasta.

Mitä merkonomi tekee?

Merkonomi työskentelee tyypillisesti liiketoimintaympäristössä erilaisissa asiakaspalvelun, myynnin, markkinointiviestinnän, sosiaalisen median, taloushallinnon sekä toimisto- ja julkisen alan palvelujen tehtävissä. Toisin sanoen merkonomin osaamista voi hyödyntää lähes millä tahansa toimialalla, sillä liiketoimintaosaajia tarvitaan monipuolisesti työelämän kaikilla sektoreilla. Merkonomin työn ydin on usein liiketoiminnan tukemista ja asiakaskokemuksen parantamista – hän voi esimerkiksi huolehtia siitä, että yrityksen tuotteet ja palvelut löytävät oikeat asiakkaat ja että yrityksen päivittäiset toiminnot pyörivät sujuvasti.

Käytännössä merkonomit ovat mukana yritysten arjen pyörittämisessä. He voivat osallistua myyntityöhön, palvella asiakkaita myymälässä tai toimipisteessä, hoitaa kassajärjestelmiä, käsitellä tilauksia ja laskutusta tai avustaa markkinointikampanjoiden toteutuksessa. Monilla merkonomeilla on myös perusosaamista taloudenhoidosta: esimerkiksi pienten yritysten palveluksessa merkonomi saattaa huolehtia kirjanpidon avustavista tehtävistä, reskontrien ylläpidosta tai palkanlaskennasta. Merkonomin koulutus kannustaa myös yrittäjämäiseen ajatteluun – tutkinnon suorittaneella on valmiudet perustaa oma yritys ja ymmärrystä yrittäjyyden perusteista. Lyhyesti sanottuna merkonomi on moniosaaja, joka tekee käytännönläheisiä töitä liiketoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi.

Merkonomin työtehtävät

Merkonomin työtehtävät vaihtelevat työpaikasta ja valitusta osaamisalasta riippuen. Koulutuksen aikana opiskelija voi erikoistua esimerkiksi asiakaspalveluun ja myyntiin, taloushallintoon tai vaikkapa markkinointiin, mikä suuntaa hänen tulevia työtehtäviään. Yleisesti ottaen merkonomin työ on usein toimisto- tai myymäläpainotteista operatiivista työtä. Tyypillisiä merkonomin työtehtäviä ovat esimerkiksi:

• myyntityö (tuotteiden ja palveluiden myynti sekä myyntitavoitteiden seuraaminen)
• kassatyöskentely (kassanhoito, maksutapahtumien käsittely)
• asiakaspalvelu (asiakkaiden neuvonta ja avustaminen kasvotusten, puhelimitse tai verkossa)
• hallinnolliset toimistotehtävät (dokumenttien käsittely, ajanvarausten ja tilausten hallinta, postitus, arkistointi)

Näiden lisäksi merkonomi voi tehtävästään riippuen hoitaa esimerkiksi markkinoinnin tukitehtäviä (kuten sosiaalisen median päivitystä, esitteiden tekoa tai asiakasviestintää) tai taloushallinnon perustehtäviä (kuten ostolaskujen käsittelyä, palkanlaskennan avustamista tai kirjanpidon valmistelua). Jos merkonomi on suuntautunut taloushallintoon, hänen tehtäviinsä voi kuulua tarkempiakin vastuualueita, kuten laskutus, reskontran hoito tai palkanlaskenta, jolloin tittelinä voi olla esimerkiksi laskenta-assistentti, kirjanpitäjän apulainen tai palkanlaskija. Myynnin ja markkinoinnin suuntautunut merkonomi puolestaan saattaa toimia myyntineuvottelijana, markkinointiassistenttina tai vaikkapa tuote-esittelijänä, joissa korostuvat vuorovaikutustaidot ja tuotteiden/palveluiden tuntemus.

On hyvä huomata, että digitalisaatio muokkaa myös merkonomien työnkuvaa jatkuvasti. Esimerkiksi verkkokaupan yleistyessä perinteinen myyntityö on osittain siirtynyt verkkoon, ja merkonomin työtehtävät voivat sisältää verkkokaupan ylläpitoa, some-markkinointia tai asiakasrekisterien hallintaa. Vastaavasti taloushallinnon automatisoituminen nostaa vaatimuksia – uusilta merkonomeilta odotetaan ymmärrystä esimerkiksi kirjanpidon ja verotuksen kytköksistä myös avustavissa rooleissa. Koulutus onkin uudistettu vastaamaan näihin tarpeisiin, jotta merkonomit hallitsevat modernin työelämän edellyttämät taidot, kuten perustiedot tekoälyn hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisesta työssä.

Mihin merkonomi työllistyy?

Merkonomin urapolkuja on monia, ja koulutus avaa ovia eri aloille. Suurimpia merkonomeja työllistäviä sektoreita ovat perinteisesti kaupan ala sekä taloushallinto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni merkonomi sijoittuu valmistuttuaan myymälöihin, tavarataloihin tai muille vähittäis- ja tukkukaupan työpaikoille myyjän, osastovastaavan tai vaikkapa myymäläpäällikön avustaviin tehtäviin. Kaupan alalla asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät ovatkin tyypillisiä ensimmäisiä työpaikkoja merkonomeille.

Toinen iso työllistäjä on toimisto- ja hallintosektori: merkonomi voi toimia toimistotyöntekijänä, sihteerinä tai hallintoassistenttina monenlaisissa organisaatioissa – niin yksityisissä yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Taloushallinnon tehtävät ovat myös yleisiä: osa merkonomeista työskentelee tilitoimistoissa tai yritysten talousosastoilla esimerkiksi kirjanpitoon, laskutukseen tai palkanlaskentaan liittyvissä tehtävissä. Tittelinä voi olla esimerkiksi kirjanpitäjän assistentti, palkanlaskija tai taloussihteeri. Myös pankki- ja vakuutusala hyödyntää merkonomeja; pankissa merkonomi voi työskennellä asiakaspalveluneuvojana tai konttorivirkailijana, vakuutusyhtiössä vaikkapa asiakaspalvelu- tai myyntitehtävissä. Näiden alojen työtehtävissä yhdistyvät asiakaspalvelutaidot ja talouden perusteiden hallinta, joissa merkonomin koulutuksesta on suoraa hyötyä.

Merkonomin osaamiselle löytyy kysyntää myös muualta: markkinointi-, logistiikka- ja palvelualojen yrityksetpalkkaavat merkonomeja esimerkiksi markkinointiassistentin, tapahtumakoordinaattorin tai vaikkapa logistiikka-alan toimihenkilön rooleihin. Opetushallituksen mukaan merkonomi voi sijoittua asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointi-, projektin- tai taloushallinnon tehtäviin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka varastonhallintaan, ja finanssialalle tai jopa kirjaston tietopalveluihin – merkonomin tausta antaa laaja-alaiset valmiudet erilaisiin tehtäviin. Monipuolisuutensa ansiosta merkonomit työllistyvät siis hyvin erilaisiin työympäristöihin: aina pienistä paikallisyrityksistä suuriin kansainvälisiin organisaatioihin. Lisäksi merkonomin koulutus tarjoaa eväitä yrittäjyyteen; moni merkonomi ryhtyykin myöhemmin yrittäjäksi, tai hyödyntää yrittäjämäistä otetta työssään.

Työmarkkinoiden näkökulmasta merkonomien työllistymismahdollisuudet ovat yleensä hyvät perus- ja keskitason toimihenkilötehtävissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että työtehtävien vaativuustaso ja etenemismahdollisuudet voivat riippua myös henkilön kokemuksesta ja mahdollisesta jatkokoulutuksesta. Esimerkiksi suuremmissa yrityksissä tai julkishallinnon organisaatioissa korkeammat asiantuntija- tai esimiestason tehtävät saattavat edellyttää tradenomin tai korkeakoulututkintoa. Toisaalta palvelualoilla ja kaupan sektorilla ahkeralla ja osaavalla merkonomilla on hyvät mahdollisuudet edetä vastuullisempiin tehtäviin työuran aikana näyttämällä kykynsä käytännön työssä.

Merkonomi jatkokoulutus

Merkonomin tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden, eli merkonomi voi halutessaan hakea suorittamaan korkeakoulututkintoa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Luontevia jatkokoulutuspolkuja ovat liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK) sekä yliopistojen kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Käytännössä merkonomi, joka haluaa syventää osaamistaan, voi esimerkiksi pyrkiä ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi. Tradenomin tutkinto kestää noin 3,5 vuotta ja vastaa laajuudeltaan 210 opintopistettä, ja se antaa valmiudet toimia vaativammissa asiantuntijatehtävissä yrityselämässä. Ammattikorkeakoulut arvostavat merkonomeja hakijoina, sillä ammatillinen tausta voi tuoda käytännön kokemusta ja selkeän alan perustiedon jatko-opintoihin.

Monet oppilaitokset tarjoavat väyliä, jotka helpottavat merkonomeiden siirtymistä korkeakouluihin. Esimerkiksi joissakin kauppaoppilaitoksissa opiskelija voi osallistua väyläopintoihin yhteistyöammattikorkeakoulun kanssa – tämä tarkoittaa, että merkonomiopintojen ohella suoritetaan korkeakouluopintoja, jotka voidaan myöhemmin hyväksi lukea tradenomi-tutkintoon. Tällainen polku voi nopeuttaa valmistumista tradenomiksi. Myös lukio-opintojen yhdistäminen merkonomitutkintoon on mahdollista kaksoistutkinnon muodossa: opiskelija voi suorittaa samanaikaisesti sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Kaksoistutkinnolla merkonomi (jota kutsutaan joskus yo-merkonomiksi) saa sekä ammatillisen pätevyyden että lukiopohjan, mikä voi hyödyttää erityisesti yliopistoon hakiessa. Kaksoistutkinnon suorittaminen kestää yleensä 3–4 vuotta.

Merkonomin tutkinnon suorittaneilla on siis paljon jatkokoulutusmahdollisuuksia. Osa merkonomeista täydentää tutkintoaan myöhemmin erikoisammattitutkinnoilla tai muilla ammatillisilla lisäkoulutuksilla työuran edetessä. Suosituin reitti on kuitenkin edetä tradenomiksi: tradenomi-tutkinnon suorittanut merkonomi saa korkeakoulutasoa vastaavan pätevyyden ja syventää liiketalouden osaamistaan huomattavasti. Joillekin tavoitteena saattaa olla vielä korkeammat tutkinnot – esimerkiksi kauppatieteiden maisteriksi opiskelu yliopistossa tradenomin tai kandidaatin tutkinnon jälkeen. On hyvä korostaa, että merkonomitutkinto tarjoaa vahvan pohjan näille jatko-opinnoille, mutta korkeakouluopinnot tuovat mukaan teoreettisempaa näkökulmaa ja laajempaa strategista osaamista liiketoiminnan kentällä.

Tradenomi vs merkonomi – erot, edut ja roolit

Tradenomi vs merkonomi vertailussa keskeinen ero on koulutustaso ja opintojen laajuus. Merkonomi on toisen asteen ammatillinen tutkinto, kun taas tradenomi on ammattikorkeakoulututkinto (korkea-asteen alempi tutkinto). Käytännössä merkonomi valmistuu ammattikoulusta, kun tradenomi valmistuu ammattikorkeakoulusta – eli merkonomi suorittaa toisen asteen koulutuksen ja tradenomi korkeakoulutuksen. Tradenomi-tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä (vastaten noin 3,5 vuotta opiskelua), kun merkonomin tutkinto on 180 osp (noin 3 vuotta). Tradenomin opintoihin sisältyy yleensä enemmän teoriaa, projektitöitä ja esimerkiksi harjoittelujaksoja, kun taas merkonomikoulutus painottuu perustaitojen oppimiseen käytännönläheisesti lyhyemmässä ajassa.

Opintojen sisältöjen syvyydessä on myös eroja: merkonomikoulutus kattaa liiketalouden perusteet – opiskelija ”tutustuu aiheisiin pinnalta” – kun taas tradenomiopinnoissa asiat käsitellään laajemmin ja analyyttisemmin, erikoistuen opintojen loppuvaiheessa johonkin liiketalouden osa-alueeseen (esim. markkinointi, rahoitus, henkilöstöjohtaminen). Eräs tradenomiksi sekä merkonomiksi valmistunut kuvaa asiaa näin: ”Merkonomina saat hyvän pohjatiedon kaupallisesta alasta, tradenomina tulet asiantuntijaksi.” Tämä kiteyttää hyvin koulutusten eron: merkonomi on laaja-alainen käytännön osaaja, kun taas tradenomi on asiantuntija, joka hallitsee liiketalouden konsepteja syvällisemmin.

Erot näkyvät myös työtehtävissä ja uramahdollisuuksissa. Merkonomin koulutus valmistaa ennen kaikkea avustaviin ja käytännönläheisiin tehtäviin työelämässä, kun taas tradenomilla on valmiudet työskennellä monipuolisemmin ja astetta vaativammissa asiantuntijatehtävissä valmistuttuaan. Käytännössä monet merkonomit aloittavat uransa esimerkiksi myyjänä, toimistotyöntekijänä tai muuna toimihenkilönä, jossa korostuvat käytännön asiakaspalvelu- ja toimistotaidot. Tradenomit puolestaan voivat sijoittua valmistuttuaan esimerkiksi asiantuntijarooleihin yritysten markkinointi- tai talousosastoille, pankki- ja rahoitusalan tehtäviin, projektipäälliköiksi tai esimiestehtäviin hieman suuremmalla todennäköisyydellä kuin pelkän merkonomitaustan omaavat. On kuitenkin huomattava, että työelämässä kokemus ja henkilökohtaiset taidot vaikuttavat paljon – välillä merkonomi ja tradenomi voivat kilpailla samoistakin työpaikoista, etenkin perusasioissa. Monissa tehtävissä tradenomin ja merkonomin työnkuvat voivat osittain limittyä, erityisesti uran alkuvaiheessa.

Edut: Merkonomiksi opiskelu on usein nopeampi reitti työelämään. Jos haluaa nopeasti käytännön ammatin ja päästä ansaitsemaan, merkonomi tarjoaa siihen mahdollisuuden muutamassa vuodessa peruskoulun jälkeen. Koulutus on hyvin työelämälähtöinen, joten merkonomit hallitsevat valmistuessaan käytännön perustaidot ja heillä on usein jo työharjoittelukokemusta alan töistä. Merkonomin etuna on myös se, että jos intoa riittää, tutkinnon suorittamisen jälkeen on olemassa monta joustavaa tapaa jatkaa opiskelua (kuten oppisopimus, monimuoto-opiskelu AMK:ssa tms.) työn ohessa. Tradenomin tutkinnon etuna puolestaan on korkeakoulutasoinen osaaminen ja arvostus: tradenomi-tutkintoa edellytetään joihinkin asiantuntija- ja esimiestason tehtäviin, ja tradenomeilla voi keskimäärin olla hieman korkeampi palkka– ja etenemismahdollisuuksien katto pitkällä tähtäimellä. Tradenomiopinnoissa opiskelija pääsee syventymään esimerkiksi liiketoimintastrategioihin, johtamiseen ja analytiikkaan – taitoihin, joita vaaditaan esimerkiksi keskijohdon tehtävissä – kun taas merkonomin opinnoissa tällaisia sisältöjä ei yhtä syvällisesti käsitellä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että merkonomi vs tradenomi -asetelmassa merkonomi on erinomainen peruskoulutaso, joka antaa nopeat valmiudet työelämään ja muodostaa pohjan kaupallisen alan uralle. Tradenomi puolestaan on seuraava askel, joka avaa ovia vaativampiin asiantuntijatehtäviin ja tarjoaa laajemmat teoreettiset tiedot. Usein merkonomin tutkinnon suorittaneet jatkavat tradenomi-opintoihin juuri siksi, että he haluavat edetä urallaan ja syventää osaamistaan – merkonomipohja auttaa heitä menestymään tradenomiopinnoissa, ja tradenomi puolestaan täydentää merkonomin osaamista tuoden lisää syvyyttä ja uusia mahdollisuuksia urakehitykseen.

(Taulukko: Merkonomin ja tradenomin koulutusten keskeiset erot.)

Huom: Tämä artikkeli on informatiivinen yleiskatsaus aiheeseen, eikä sillä ole virallista koulutus- tai uraneuvontastatusta.