Mikä on yksityisen sosiaalipalvelualan peruspalkka?
Peruspalkka yksityisellä sosiaalipalvelualalla määräytyy monen tekijän summana. Palkka määräytyy pääasiassa työntekijän koulutuksen, työkokemuksen ja tehtävän vaativuuden perusteella. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (TES) määrittelee vähimmäispalkat eri palkkaryhmille ja -luokille. Palkat on jaettu kuuteen palkkaryhmään (A–F), ja jokaisessa ryhmässä on useita palkkaluokkia (G-luokat). Palkkaryhmän sisällä tehtävän vaativuus vaikuttaa siihen, mikä palkkaluokka valitaan.
Peruspalkkaan vaikuttavat:
- Koulutus: Korkeampi koulutus voi oikeuttaa korkeampaan palkkaluokkaan.
- Työkokemus: Palvelusvuosilisät nostavat peruspalkkaa kokemuksen karttuessa. Tarkista työsuhteesi alussa, oletko oikeutettu palveluslisään.
- Tehtävän vaativuus: Vaativammat tehtävät sijoittuvat yleensä korkeampiin palkkaryhmiin.
On hyvä huomioida, että pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on omat palkkataulukkonsa, jotka poikkeavat muun Suomen taulukoista. Lisäksi työvuorot ja erilaiset lisät, kuten ilta- ja viikonloppulisät, vaikuttavat merkittävästi kokonaisansioihin. Opiskelijan palkka sosiaalialalla määräytyy erikseen, ollen yleensä vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.
TES 2025: mitä muutoksia palkkoihin?
Okei, mitä TES 2025 tuo tullessaan yksityiselle sosiaalipalvelualalle? Palkkoihin on tulossa muutoksia, ja tässä kohtaa pureudutaan siihen, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Palkankorotukset määräytyvät pitkälti verrokkialojen, kuten teknologiateollisuuden ja kemian perusteollisuuden, sopimusten pohjalta.
Muutoksia on useita:
- Yleiskorotukset ja taulukkokorotukset: Palkkoja tarkistetaan yleisillä korotuksilla, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä, sekä taulukkokorotuksilla, jotka perustuvat palkkaryhmiin.
- Paikalliset erät: Hyvinvointialueiden vetovoimaerät voivat tuoda lisäkorotuksia tietyille sektoreille.
- Kertaerät: Joillakin aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa, maksetaan erillisiä kertaeriä.
On hyvä huomata, että tarkat korotusprosentit ja ajankohdat voivat vielä tarkentua neuvottelujen myötä. Kannattaa siis seurata tiedotusta ja olla yhteydessä luottamusmieheen, jos jokin asia mietityttää.
Eroja palkkauksessa eri työtehtävissä (lähihoitaja, ohjaaja, hoiva-avustaja)
Palkkaus yksityisellä sosiaalipalvelualalla ei ole suoraviivaista, vaan se vaihtelee merkittävästi eri työtehtävien välillä. Lähihoitajan, ohjaajan ja hoiva-avustajan palkat määräytyvät eri perustein, ja kokonaisansioon vaikuttavat monet tekijät. Palkkausjärjestelmässä on kuusi palkkaryhmää, joista jokaiselle on määritetty vaadittavat tiedot ja taidot sekä tehtävän itsenäisyys.
Esimerkiksi, lähihoitajan palkkaus perustuu usein vaativampiin hoitotoimenpiteisiin ja laajempaan vastuuseen asiakkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Ohjaajan tehtävissä korostuvat sosiaalinen ohjaus ja aktivointi, mikä voi heijastua palkkaan. Hoiva-avustajan työtehtävät ovat usein avustavampia, mikä näkyy yleensä myös pienempänä palkkana.
On hyvä muistaa, että:
- Työkokemus vaikuttaa palkkaluokkaan.
- Koulutusvaatimukset vaikuttavat palkan määräytymiseen.
- Työpaikan sovellettavat tehtäväkohtaiset lisät ja niiden euromäärät vaihtelevat eri palkkaryhmissä.
Työehtosopimuksen (TES) mukainen peruspalkka nousee palveluslisien myötä, joten pidempi työura samassa yrityksessä tai alalla voi nostaa palkkaa. Myös henkilökohtaiset lisät voivat vaikuttaa kokonaisansioihin. On tärkeää selvittää oman työpaikan käytännöt ja palkkausperusteet, jotta tietää, millä kriteereillä palkka määräytyy.
Kuinka työvuorot ja lisät vaikuttavat kokonaisansioon?
Työvuorot ja erilaiset lisät ovat iso juttu, kun mietitään yksityisen sosiaalipalvelualan työntekijän kokonaisansioita. Peruspalkan päälle tulevat lisät voivat nimittäin nostaa kuukausipalkkaa merkittävästi. Tässä muutamia pointteja, jotka kannattaa pitää mielessä:
- Työvuorolisät: Iltatyöstä, yötyöstä ja viikonlopputyöstä maksetaan usein erillisiä lisiä. Nämä lisät on määritelty tarkasti yksityisen sosiaalipalvelualan TES:ssä, ja ne voivat vaihdella työtehtävän ja ajankohdan mukaan. Esimerkiksi yötyöstä maksetaan yleensä suurempaa korvausta kuin iltatyöstä.
- Ylityökorvaukset: Jos teet ylitöitä, niistä kuuluu saada korvaus. TES määrittelee, miten ylityöt korvataan – yleensä joko rahana tai vapaana. Ylityökorvauksen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon ylitöitä teet ja milloin ne tehdään. Esimerkiksi viikonloppuna tehdystä ylityöstä maksetaan usein suurempaa korvausta.
- Muut mahdolliset lisät: Joissain tapauksissa voidaan maksaa myös muita lisiä, kuten esimerkiksi sijaisuuslisää tai vastuulisää. Nämä lisät ovat yleensä tapauskohtaisia ja niistä sovitaan erikseen työnantajan kanssa.
On tosi tärkeää, että työntekijä tarkistaa oman työvuoroluettelonsa ja palkkalaskelmansa säännöllisesti. Näin varmistat, että kaikki lisät ja korvaukset on maksettu oikein. Jos huomaat jotain epäselvää, kannattaa ottaa heti yhteyttä omaan esimieheen tai luottamusmieheen. Muista, että TES on sun paras kaveri palkka-asioissa!
Esimerkiksi, jos sun peruspalkka on 2300€/kk, mutta teet paljon ilta- ja viikonlopputöitä, sun kokonaisansiot voi hyvinkin olla 2700-3000€/kk. Eli työvuoroilla ja lisillä on iso merkitys!
TES-palkkataulukot ja niiden tulkinta käytännössä
Palkkataulukot ovat ihan keskeinen osa työehtosopimusta (TES), ja ne määrittää sen, miten sun palkka määräytyy eri tehtävissä ja kokemustasoilla. Ne on tehty selkeiksi, mutta käytännössä niiden tulkinta voi joskus olla vähän hankalaa. Tarkastellaanpa tätä asiaa vähän tarkemmin.
Palkkataulukot näyttää minimipalkat eri tehtävänkuville ja kokemusvuosille.
Käytännössä tää tarkoittaa sitä, että työnantaja ei voi maksaa sulle vähempää kuin mitä taulukossa sanotaan. Mutta, neuvottelemalla voit saada paremman palkan, varsinkin jos sulla on paljon kokemusta tai erityisosaamista. Palkkataulukot on pohja, josta lähdetään liikkeelle.
Muistathan, että:
- Palkkataulukot päivitetään yleensä aina, kun TES:iin tulee muutoksia. Tarkista siis aina uusin versio.
- Palkkaan voi vaikuttaa myös sun koulutus ja aiempi työkokemus. Nämä otetaan huomioon palkkaneuvotteluissa.
- Jos olet epävarma siitä, miten sun palkka on määräytynyt, ota yhteyttä luottamusmieheen tai ammattiliittoon. Ne osaa auttaa!
On myös hyvä muistaa, että eri aloilla (esim. terveyspalvelut vs. sosiaalialan järjestöt) on omat palkkataulukkonsa. Esimerkiksi, jos olet kiinnostunut terveyspalvelualan palkoista, kannattaa katsoa Terveyspalvelualan palkkataulukot 2025, joka on voimassa 1.9.2025 alkaen. Tai jos olet ensihoitaja, niin Ensihoitopalvelualan palkkataulukko 1.6.2023 ja 1.10.2023 on sun juttu. Nää löytyy yleensä ammattiliittojen sivuilta.
Yksityisen vs. julkisen sosiaalialan palkkavertailu
Palkkavertailu yksityisen ja julkisen sosiaalialan välillä on monimutkainen juttu. Ei ole mitään yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi maksaa paremmin, koska homma riippuu monista tekijöistä.
Julkisella sektorilla, kuten kunnissa ja hyvinvointialueilla, palkat ovat usein paremmat kuin yksityisellä sosiaalipalvelualalla, erityisesti samankaltaisissa tehtävissä. Tähän on monia syitä, kuten julkisen sektorin vahvempi työehtosopimustoiminta ja perinteisesti paremmat resurssit.
Mutta ei se ihan näin yksinkertaista ole. Yksityisellä puolella voi olla joitain etuja, kuten:
- Mahdollisuus neuvotella henkilökohtaisista lisistä.
- Joissain tapauksissa paremmat urakehitysmahdollisuudet.
- Työnantajan tarjoamat lisäedut, kuten koulutukset tai terveyspalvelut.
On myös hyvä muistaa, että yksityisellä sektorilla palkat voivat vaihdella enemmän yrityksen koon, sijainnin ja taloudellisen tilanteen mukaan. Pienemmissä yrityksissä palkat saattavat olla alhaisemmat, mutta toisaalta niissä voi olla enemmän joustavuutta työajoissa ja muissa työehdoissa. Julkisella puolella palkat ovat yleensä vakioituja ja perustuvat tarkkoihin palkkataulukoihin.
Neuvotteluosapuolet ovatkin sopineet kehittämishankkeesta palkkaerojen kaventamiseksi. Tavoitteena on varmistaa yksityiselle sosiaalipalvelualalle kannustavat ja kilpailukykyiset palkat ja kehittää muita veto- ja pitovoimatekijöitä osaavan työvoiman turvaamiseksi. Tässä arvioidaan julkisen puolen palkkaratkaisuja ja huomioidaan ne yksityisen puolen neuvotteluissa.
Miten työkokemus vaikuttaa palkkaluokkaan?
Työkokemuksella on iso merkitys yksityisen sosiaalipalvelualan palkkauksessa. Pääsääntöisesti, mitä enemmän kokemusta, sitä korkeampi palkkaluokka. Mutta miten tämä käytännössä toimii?
Työkokemus vaikuttaa palkkaan monella tapaa:
- Palkkaryhmä: Kokemus on yksi tekijä, joka määrittää, mihin palkkaryhmään työntekijä kuuluu. Palkkaryhmät (A–F) on määritelty työehtosopimuksessa, ja niissä otetaan huomioon koulutus, kokemus ja tehtävän vaativuus. Mitä enemmän kokemusta, sitä vaativampiin tehtäviin työntekijä yleensä kykenee, mikä voi nostaa palkkaryhmää.
- Palveluslisät: Työehtosopimuksessa on määritelty palveluslisät, jotka nostavat peruspalkkaa tiettyjen palvelusvuosien jälkeen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla peruspalkka nousee yleensä 5, 8 ja 11 palvelusvuoden jälkeen. Tarkista aina työsuhteesi alussa, oletko oikeutettu palveluslisään!
- Työhistorian huomioiminen: Työsopimusta tehdessä on tärkeää käydä työnantajan kanssa läpi, mikä aiempi työkokemus voidaan laskea palveluslisään oikeuttavaksi ajaksi. Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on yleensä työskentely oman työnantajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, jossa työaika on ollut vähintään 19 tuntia viikossa. Samankaltaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta on olennaista hyötyä uudessa työssä, kuten sosiaali- ja terveyspalvelualan hoiva-, hoito- ja ohjaustyö.
On hyvä muistaa, että työkokemuksen lisäksi myös koulutus ja tehtävän vaativuus vaikuttavat palkkaan. Työpaikan sisäiset käytännöt ja tehtäväkohtaiset lisät voivat myös tuoda oman lisänsä kokonaisansioihin. Kannattaa siis aina selvittää tarkasti, millä perusteilla palkka määräytyy omassa työpaikassa.
Koulutusvaatimukset ja palkan määräytyminen
Koulutus on iso juttu, kun mietitään palkkaa yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Ei ole ihan sama, onko sulla peruskoulu vai maisterin paperit – se näkyy suoraan palkkapussissa. Mutta miten se homma oikeasti toimii?
Homma menee niin, että palkka määräytyy pitkälti sen mukaan, mikä koulutus sulla on ja kuinka vaativaa työtä teet. Eli mitä enemmän koulutusta ja vastuuta, sitä parempi palkka. Ei mikään yllätys sinänsä.
Mutta tarkemmin:
- Palkkaryhmät: Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on yleensä kuusi eri palkkaryhmää (A–F). Nämä ryhmät määräytyvät koulutuksen, kokemuksen ja työn vaativuuden mukaan. Jokaisella ryhmällä on oma vähimmäispalkkaluokkansa.
- Koulutuksen vaikutus: Esimerkiksi lähihoitajan palkka voi olla eri kuin sosionomin, koska koulutus on eri tasoinen. Myös erikoistumiskoulutukset voivat nostaa palkkaa.
- Työn vaativuus: Jos teet työtä, joka vaatii erityistä osaamista tai on erityisen vastuullista, sekin voi nostaa palkkaa. Työpaikalla pitäisi olla selkeät kriteerit, miten tehtäväkohtaiset lisät määräytyvät.
Eli periaatteessa, mitä enemmän panostat koulutukseen ja mitä haastavampia hommia teet, sitä paremmin se näkyy tilipussissa. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, mitä opiskelee ja millaisiin tehtäviin hakeutuu.
