Merkonomi on liiketalouden alan ammattilainen, joka toimii tyypillisesti kaupallisissa tehtävissä kuten myynnissä, markkinoinnissa, asiakaspalvelussa tai taloushallinnossa. Merkonomin palkka vaihtelee huomattavasti tehtävästä, toimialasta ja työkokemuksesta riippuen. Yleisesti ottaen Suomessa merkonomin keskipalkka on noin 2 300 – 2 600 euroa kuukaudessa, ja kokeneemmat merkonomit voivat ansaita jopa yli 3 000 € kuukaudessa. Aloittelevan merkonomin palkka voi olla hieman alhaisempi, mutta karttuvan työkokemuksen myötä ansiotaso yleensä nousee. Tässä artikkelissa perehdytään merkonomin koulutukseen, työtehtäviin ja erikoistumisvaihtoehtoihin sekä tarkastellaan merkonomin palkkausta eri näkökulmista – keskipalkasta tuntipalkkaan ja erilaisten työnkuvien vaikutuksiin. Artikkeli on ajantasainen vuoden 2025 tietojen pohjalta ja käsittelee tilannetta Suomessa.
Mitä merkonomi tekee?
Merkonomin työ on monipuolista liiketoiminnan tukemista eri rooleissa. Merkonomi on kaupallisen alan asiantuntija, jonka osaaminen kattaa esimerkiksi myynnin, markkinoinnin, asiakaspalvelun ja perusasioita taloushallinnosta. Tyypillisesti merkonomi toimii tehtävissä, jotka edistävät yrityksen liiketoimintaa ja asiakastyytyväisyyttä. Päivittäisiä työtehtäviä voivat olla esimerkiksi:
- Asiakaspalvelu ja myyntityö: Merkonomit voivat työskennellä vaikkapa myyjinä tai myymälävastaavina, hoitaen asiakaskontakteja ja myyntiprosesseja. Hyvät vuorovaikutustaidot ja asiakaslähtöisyys ovat tässä avainasemassa.
- Markkinointi ja viestintä: Moni merkonomi osallistuu tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Tehtäviin voi kuulua markkinointikampanjoiden suunnittelua, sisällöntuotantoa, sosiaalisen median päivitystä tai mainosmateriaalien laatimista.
- Taloushallinto ja kirjanpito: Merkonomin koulutus antaa perustiedot talouden hallinnasta, joten osa toimii talousassistentteina, kirjanpitäjinä tai laskuttajina. He voivat hoitaa esimerkiksi ostolaskujen käsittelyä, myyntilaskutusta, palkanlaskentaa tai avustavaa kirjanpitoa.
- Toimisto- ja hallintotehtävät: Merkonomit voivat työskennellä toimistotyössä esimerkiksi johdon assistentteina, reskontranhoitajina, toimistosihteereinä tai muissa hallinnollisissa tehtävissä huolehtien dokumenteista, tiedonhallinnasta ja sisäisestä viestinnästä.
- Liiketoiminnan kehittäminen: Osassa rooleista merkonomi voi osallistua yrityksen toiminnan kehittämiseen, prosessien tehostamiseen tai vaikkapa uusien palvelukonseptien ideointiin. Erityisesti kokeneemmilla merkonomeilla saattaa olla vastuuta projektien vetämisessä ja liiketoiminnan suunnittelussa.
Yhteistä näille tehtäville on asiakaslähtöisyys ja liiketaloudellinen ajattelu. Merkonomin työpäivä riippuu organisaatiosta: esimerkiksi kaupan alalla työ voi painottua asiakaspalveluun ja myyntiin liikkeessä, kun taas toimistoympäristössä päivä voi kulua tietokoneen ääressä laskentatehtävissä tai asiakasrekisterin ylläpidossa. Monissa tehtävissä korostuvat tiimityötaidot, tarkkuus numeroiden kanssa, oma-aloitteisuus ja tietotekniset valmiudet, joita pidetään alalla tärkeinä ominaisuuksina.
Merkonomi-koulutus pähkinänkuoressa
Merkonomi (liiketoiminnan perustutkinto) on toisen asteen ammatillinen tutkinto, joka antaa laaja-alaisen pohjan liiketalouden tehtäviin. Koulutus kestää yleensä noin 2–3 vuotta ja sen voi suorittaa esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa (kauppaopistossa) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena. Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, ja sen voi suorittaa myös oppisopimuksella (työssä oppien). Merkonomiksi opiskelu edellyttää yleensä vähintään peruskoulun tai toisen asteen pohjatietoja, mutta tutkintoa suorittamaan voi hakeutua monenlaisilla taustoilla – nuoret peruskoulun jälkeen, toisen asteen päättäneet tai aikuisopiskelijat, jotka haluavat suunnata uudelle uralle.
Merkonomikoulutus on hyvin käytännönläheistä. Opintoihin kuuluu liiketoiminnan perusteita, kuten asiakaspalvelua, markkinointia, kirjanpidon ja taloushallinnon perusteita, liiketoiminnan suunnittelua sekä kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelijat oppivat ymmärtämään yritystoiminnan keskeisiä osa-alueita: miten yritys toimii taloudellisesti kannattavasti, miten asiakkaita palvellaan ja miten tuotteita tai palveluita markkinoidaan. Koulutuksessa painotetaan asiakaslähtöistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja ja digiosaamista, koska nykypäivän liiketoimintaympäristössä nämä taidot ovat välttämättömiä.
Teorian ohella merkonomiopintoihin kuuluu paljon työssäoppimista. Usein opiskelijat suorittavat harjoittelujaksoja yrityksissä tai julkisella sektorilla, jolloin he pääsevät soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Oppisopimus on yksi suosittu tapa suorittaa merkonomitutkinto: tällöin opiskelija on töissä yrityksessä ja saa samalla koulutusta. Oppilaitoksen lähiopetuspäiviä on esimerkiksi oppisopimusopiskelijalla tyypillisesti 1–2 päivää viikossa muun työn ohella. Koulutuksen lopussa suoritetaan näyttöjä, joissa osoitetaan ammatillinen osaaminen käytännön työtehtävissä.
Merkonomin tutkinnon suorittaneet saavat tutkintonimikkeen liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi. Tämä tutkinto antaa myös kelpoisuuden hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun (esimerkiksi tradenomi-tutkintoon) tai jopa yliopistoon, jos haluaa syventää liiketalouden osaamista edelleen. Merkonomin tutkinto toimii siis monelle ponnahduslautana sekä työelämään että mahdollisiin jatko-opintoihin.
Lue lisää: Tradenomi vs Merkonomi
Merkonomin suuntautumisvaihtoehdot
Merkonomin koulutuksessa on yleensä mahdollista erikoistua tiettyyn osa-alueeseen oman kiinnostuksen mukaan. Näitä suuntautumisvaihtoehtoja kutsutaan usein osaamisaloiksi. Tällä hetkellä liiketoiminnan perustutkinnossa merkonomiksi opiskelevalla on tyypillisesti valittavanaan kaksi pääsuuntausta:
- Asiakaspalvelu, myynti ja markkinointi: Tässä suuntautumisessa keskitytään kaupankäynnin ja markkinoinnin osa-alueisiin. Opiskelija syventyy asiakaspalvelun taitoihin, myyntitekniikoihin, markkinointiviestintään ja vaikkapa verkkokaupan hallintaan. Valmistunut merkonomi hallitsee tuotteiden ja palveluiden myynninedistämisen ja osaa toimia myynti- tai markkinointitehtävissä. Moni asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalan merkonomi työllistyy esimerkiksi myyjäksi, myymäläpäälliköksi, markkinointiassistentiksi tai vaikkapa asiakasneuvojaksi.
- Taloushallinto: Tässä suuntautumisessa painottuvat laskentatoimi ja talouden hallinta. Opiskelija perehtyy kirjanpidon prosesseihin, palkanlaskentaan, reskontran hoitoon, taloussuunnitteluun sekä yrityksen talouden analysointiin. Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon suorittanut merkonomi tuntee kirjanpidon perusteet ja osaa hoitaa yrityksen päivittäistä raha- ja laskuliikennettä. Hän voi työllistyä esimerkiksi talousassistentiksi, kirjanpitäjän avustajaksi, palkanlaskijaksi tai muuhun vastaavaan taloushallinnon tehtävään.
Joissakin oppilaitoksissa voi olla myös muita painotuksia tai valinnaisia opintokokonaisuuksia, kuten henkilöstöhallinto, yrittäjyys tai toimistopalvelut, mutta päälinjat ovat yleensä edellä mainitut. Suuntautumisella on vaikutusta siihen, millaista työkokemusta ja osaamista merkonomi kartuttaa jo opiskeluaikana: esimerkiksi taloushallintoon suuntautunut voi suorittaa työssäoppimisen tilitoimistossa, kun taas markkinointiin suuntautunut voi olla harjoittelussa vaikkapa mainostoimistossa tai myymälässä markkinointitehtävissä.
On hyvä huomata, että suuntautumisvaihtoehdosta huolimatta kaikilla merkonomeilla on laaja liiketoiminnan perusosaaminen. Työuran aikana on myös mahdollista vaihtaa tehtäväalueelta toiseen – esimerkiksi myynnin parista voi kokemuksen ja lisäkoulutuksen myötä siirtyä taloushallinnon tehtäviin tai päinvastoin, jos kiinnostusta riittää. Merkonomin suuntautumisvaihtoehdot antavat alkupohjan, mutta urapolku voi kehittyä yksilöllisesti. Jatkuva oppiminen ja täydennyskoulutus (esim. kursseja taloushallintoliiton kautta tai myynnin sertifikaatteja) voivat syventää osaamista myöhemmin, mikä voi myös parantaa palkkausmahdollisuuksia erikoistuneella osa-alueella.
Missä merkonomi voi työskennellä?
Merkonomin työpaikat sijoittuvat monille eri aloille yksityisellä ja julkisella sektorilla. Koulutus avaa ovia hyvin erilaisiin ympäristöihin, sillä lähes kaikentyyppisissä organisaatioissa tarvitaan liiketalouden osaajia. Tässä joitakin tyypillisiä sektoreita ja organisaatioita, joihin merkonomeja työllistyy:
- Kaupan ala: Suuri osa merkonomeista työllistyy kaupan alalle. He voivat toimia esimerkiksi vähittäiskaupoissa myyjinä, osastovastaavina, myymäläpäälliköinä tai vaikkapa logistiikan ja varaston hallinnan tehtävissä. Kaupan ala on luonnollinen ympäristö merkonomille, koska koulutus sisältää paljon myyntiin ja asiakaspalveluun liittyviä taitoja. Moni työskentelee kaupan ja palvelualojen yrityksissä asiakaspalvelun ja myynnin tehtävissä heti valmistuttuaan.
- Toimistotyö ja yritysten hallinto: Merkonomit työllistyvät myös yritysten toimistoihin esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin, assistenteiksi, sihteereiksi tai koordinaattoreiksi. Käytännössä jokaisessa keskisuuressa tai suuressa yrityksessä on toimistotehtäviä, joissa liiketalouden perustuntemuksesta on hyötyä. Organisaatioiden toimistotehtävät ja hallinnolliset roolit kunnissa, valtion virastoissa tai järjestöissä ovat myös mahdollisia työpaikkoja merkonomille.
- Taloushallinto ja tilitoimistot: Taloushallintoon suuntautuneet merkonomit voivat työllistyä tilitoimistoihin tai yritysten omille talousosastoille. He voivat toimia esimerkiksi kirjanpitäjinä, laskuttajina, palkanlaskijoina tai muissa talousosaston tehtävissä. Myös pankit ja vakuutusyhtiöt palkkaavat merkonomeja esimerkiksi pankkitoimihenkilöiksi tai vakuutusalalle asiakaspalveluun ja myyntiin.
- Julkinen sektori: Kunnissa, kaupungeissa ja valtiolla on paljon hallinnon työpaikkoja, joissa merkonomin koulutus on hyödyksi. Esimerkiksi kunnan hallinnossa, koulujen ja oppilaitosten toimistotehtävissä, terveydenhuollon hallinnossa tai valtion virastoissa (kuten verotoimistossa tai Kelassa) työskentelee merkonomeja erilaisissa toimistovirkailijan tai hallintosihteerin rooleissa. Julkisella sektorilla palkkaus voi joissain tehtävissä olla hieman yksityistä parempi kokemuksesta riippuen, ja työ on usein vakaata.
- Rahoitus- ja vakuutusala: Osa merkonomeista löytää töitä pankeista, vakuutusyhtiöistä tai sijoituspalveluyrityksistä. He voivat toimia esimerkiksi pankkivirkailijoina, asiakasneuvojina, vakuutuskäsittelijöinä tai sijoitusneuvojien assistentteina. Rahoitusalalla työn vaativuus voi olla korkea, mutta myös palkitsevuus provisioiden ja bonusten myötä on merkittävä tekijä näissä tehtävissä.
- Teollisuus ja logistiikka: Suuremmissa teollisuusyrityksissä on usein tarve kaupallisen alan osaajille esimerkiksi ostoreskontran hoitamiseen, materiaalihallintaan, varastonhallintaan tai myynnin tukitehtäviin. Merkonomi voi toimia teollisuusyrityksen konttorissa huolehtien tilausten käsittelystä, ostojen koordinoinnista tai asiakasviestinnästä. Myös logistiikka- ja kuljetusalan yritykset palkkaavat merkonomeja hallinnon tehtäviin (kuten kuljetussuunnittelijaksi tai logistiikka-assistentiksi).
- Yrittäjyys: Merkonomin taustalla on myös mahdollista ryhtyä yrittäjäksi. Liiketoiminnan perustutkinto antaa perusvalmiudet yrityksen pyörittämiseen – monilla on opintojen puitteissa tehty liiketoimintasuunnitelma. Jotkut merkonomeista perustavatkin omia pienyrityksiä esimerkiksi kaupan tai palvelujen alalle, hyödyntäen kaupallista osaamistaan.
Kuten listasta ilmenee, merkonomi voi työskennellä lähes missä tahansa organisaatiossa, jossa tarvitaan liiketalouden ja asiakaspalvelun taitoja. Työnantajia voivat olla niin pienet paikalliset yritykset, suuret kansainväliset konsernit kuin julkisyhteisötkin. Tämä laaja työllistymiskenttä tekee merkonomin uramahdollisuuksista joustavat – alaa tai työtehtävää voi vaihtaa kokemuksen karttuessa, ja lisäkouluttautumalla (esimerkiksi tradenomiksi) voi siirtyä vaativampiin asiantuntijatehtäviin.
Mihin merkonomi työllistyy?
Vaikka merkonomin koulutus on laaja-alainen, on hyödyllistä hahmottaa tyypillisiä ammattinimikkeitä, joihin merkonomit sijoittuvat työelämässä. Mihin merkonomi työllistyy? Kysymykseen vastataan parhaiten konkreettisilla esimerkeillä työtehtävistä. Alla on listattu muutamia yleisiä ammattinimikkeitä, joilla merkonomitaustaisia henkilöitä työskentelee:
- Myyjä / myyntineuvottelija: Moni vastavalmistunut merkonomi aloittaa uransa myyjänä esimerkiksi vähittäiskaupassa, tavaratalossa tai yritysmyynnin tehtävissä. Myyntityössä merkonomi hyödyntää asiakaspalvelu- ja myyntitaitojaan.
- Asiakaspalvelun asiantuntija / toimistovirkailija: Merkonomeja toimii asiakaspalvelukeskuksissa, toimistoissa ja vaikkapa pankin tai vakuutusyhtiön asiakaspalvelussa. He vastaavat asiakkaiden kyselyihin, neuvovat tuotteissa ja palveluissa sekä hoitavat tilausten tai sopimusten käsittelyä.
- Markkinointiassistentti: Joissakin yrityksissä merkonomi pääsee markkinoinnin avustaviin tehtäviin, kuten markkinointimateriaalien tuottamiseen, tapahtumien järjestelyyn tai verkkosivujen ja sosiaalisen median sisällöntuotantoon. Markkinointiassistentin rooli sopii hyvin markkinointiin suuntautuneelle merkonomille.
- Talousassistentti / kirjanpitoapulainen: Taloushallintoon erikoistuneet merkonomit voivat aloittaa talousosastolla avustavissa tehtävissä, esimerkiksi ostolaskujen syötössä, laskujen tarkistuksessa, perinnässä tai muissa kirjanpidon tukitehtävissä. Talousassistentin nimike on tavallinen tilitoimistoissa ja yritysten taloushallinnossa.
- Palkanlaskija: Monet palkanlaskentatehtävissä toimivista ovat merkonomeja. Palkanlaskija huolehtii yrityksen työntekijöiden palkkojen laskemisesta ja siihen liittyvästä byrokratiasta (verot, eläkemaksut, lomapalkat). Palkanlaskenta vaatii tarkkuutta ja ajantasaista työehtosopimusten tuntemusta.
- Sihteeri / hallintoassistentti: Merkonomit toimivat hallinnollisina assistentteina, sihteereinä tai vaikkapa osastosihteereinä esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa tai yritysten johdon tukena. Tällöin tehtäviin kuuluu kokousten järjestämistä, asiakirjojen käsittelyä, raporttien koostamista ja yleensäkin toimiston sujuvuudesta huolehtimista.
- Logistiikka-assistentti: Osa merkonomeista suuntautuu logistiikan pariin, toimien esimerkiksi kuljetusliikkeessä asiakaspalvelussa tai logistiikkaosastolla huolehtien tilausten ja toimitusten seurannasta, rahtikirjoista ja varaston hallinnasta.
- Henkilöstöassistentti: Joissain tapauksissa merkonomi voi työskennellä myös HR-tehtävissä (henkilöstöhallinnossa) avustavissa rooleissa, esimerkiksi hoitamalla rekrytointien käytännön järjestelyjä, henkilöstötilastointia tai palkanlaskennan tukitehtäviä.
- Yrittäjä / kauppias: Kuten mainittu, merkonomin opinnoilla voi ryhtyä myös itsenäiseksi yrittäjäksi. Osa merkonomeista toimii vaikkapa kahvilayrittäjinä, pienten myymälöiden pitäjinä tai muussa pienyrittäjyydessä, hyödyntäen liiketoimintaosaamistaan omassa yrityksessä.
Edellä mainitut nimikkeet vastaavat kysymykseen “mihin merkonomi työllistyy” antamalla konkreettisen kuvan rooleista. Huomionarvoista on, että nimikkeiden kirjo on laaja – merkonomin taustalla voi edetä myös esimiestehtäviin (esim. myymäläpäällikkö, tiiminvetäjä) mikäli kokemusta ja näyttöjä kertyy. Jotkut merkonomeista täydentävät osaamistaan esimerkiksi tradenomin tutkinnolla, ja etenevät sitten asiantuntija- tai päällikkötason tehtäviin vaativammissa rooleissa (kuten HR-asiantuntija, taloussuunnittelija tai markkinointikoordinaattori). Merkonomin tutkinto antaa kuitenkin jo valmiudet yllä lueteltuihin tehtäviin, ja nämä muodostavatkin suuren osan merkonomien työmarkkinoista.
Merkonomin palkka – mistä se muodostuu?
Merkonomin palkkataso Suomessa muodostuu useiden tekijöiden summana. Koulutustausta antaa osaamista, mutta palkka ei perustu pelkkään tutkintoon, vaan ennen kaikkea siihen, millaisessa tehtävässä henkilö työskentelee, millainen työkokemus hänellä on ja mitä alaa työnantaja edustaa. Seuraavassa käydään läpi tärkeimpiä palkkaan vaikuttavia tekijöitä merkonomin uralla:
- Työtehtävän vaativuus: Palkka on yleensä sitä korkeampi, mitä vaativampi ja vastuullisempi tehtävä on kyseessä. Esimerkiksi myymäläpäällikkö tai osastovastaava voi ansaita selvästi enemmän kuin myyjä. Samoin taloushallinnon puolella kirjanpidon vastuutehtävissä (kuten tilinpäätöksistä vastaavana kirjanpitäjänä) palkka voi nousta korkeammaksi verrattuna perustason laskentatehtäviin.
- Työkokemus: Kokemus on merkittävä palkkakehityksen ajuri. Uraansa aloittavan merkonomin palkka on yleensä matalampi, mutta palkka nousee tyypillisesti työvuosien myötä, kun osaaminen syvenee ja vastuuta tulee lisää. Esimerkiksi 5–10 vuoden kokemuksella voi päästä selvästi korkeammalle palkkatasolle kuin vastavalmistuneena.
- Sijainti ja toimiala: Palkkatasossa on eroja eri puolilla Suomea ja eri toimialojen välillä. Tyypillisesti pääkaupunkiseudulla keskipalkat ovat korkeampia kuin muualla maassa, koska elinkustannukset ovat korkeammat ja suurissa yrityksissä maksukyky parempi. Toimialoista esimerkiksi rahoitusalalla ja tietyissä teollisuuden yrityksissä maksetaan usein parempaa palkkaa kuin vaikkapa pienessä vähittäiskaupassa. Julkisella sektorilla palkat voivat olla hieman tasaisempia mutta riippuvat tehtävän vaativuusluokituksesta.
- Yrityksen koko ja palkkapolitiikka: Suuressa kansainvälisessä yrityksessä esimerkiksi hallintoassistentti saattaa ansaita enemmän kuin vastaavassa roolissa pienessä perheyrityksessä. Isommilla organisaatioilla on usein kattavammat palkkausjärjestelmät, joihin sisältyy esimerkiksi vuosittaiset kehityskeskustelut ja palkankorotukset. Pienemmissä yrityksissä palkka voi olla alussa matalampi, mutta toisaalta ne voivat joustaa palkassa avainhenkilöiden pitämiseksi talossa.
- Henkilökohtainen osaaminen ja erikoistuminen: Mikäli merkonomilla on jotain erityisosaamista – vaikkapa sujuva monikielitaito, taito käyttää jotain harvinaisempaa taloushallinnon ohjelmistoa tai vaikkapa arvokas sertifikaatti (kuten KLT-kirjanpitäjän pätevyys tai PHT-palkanlaskijan pätevyys) – tämä voi näkyä positiivisesti palkassa. Erikoistunut osaaminen tekee työntekijästä halutumman ja mahdollistaa vaativammat tehtävät, joista yleensä maksetaan paremmin.
- Työehtosopimus (TES) ja palkkausjärjestelmä: Monilla aloilla yleissitova työehtosopimus määrää minimipalkan ja palkkaryhmät, jotka asettavat raamit palkkaukselle. Esimerkiksi kaupan alalla on TES, joka määrittää vähimmäistuntipalkat eri kokemustasoille. Palaan tähän tarkemmin erillisessä kappaleessa (ks. Merkonomi palkka TES). Lisäksi joissain tehtävissä palkka voi koostua osin provisiosta tai bonuksista – myyntityössä on tavallista, että peruspalkan päälle maksetaan tulospalkkioita myynnin mukaan. Tämä voi tarkoittaa, että kahdenkin merkonomin ansioissa on suuria eroja, jos toinen saa merkittäviä bonuksia esimerkiksi myyntituloksesta.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että merkonomin palkka “määräytyy tapauskohtaisesti”. Ei ole olemassa mitään yhtä kiinteää ”merkonomin palkkaluokkaa”, vaan palkka riippuu edellä mainituista tekijöistä. Seuraavissa luvuissa tarkastelemme tarkemmin lukuja: mikä on merkonomin keskipalkka, paljonko se on euroina tunnilta, miltä aloittelevan merkonomin palkka näyttää, ja mitä erityisaloilla, kuten taloushallinnossa, maksetaan.
Merkonomin keskipalkka
Kun puhutaan merkonomin keskipalkasta, on hyvä erottaa pari käsitettä: keskiarvo, keskipalkka (mediaani) sekä palkkahaarukka. Tilastojen mukaan merkonomin kuukausipalkan keskiarvo pyörii Suomessa noin 2 400–2 700 eurontietämillä. Esimerkiksi Duunitorin Palkkavertailu-palvelun data kertoo, että merkonomin keskimääräinen kuukausipalkka on noin 2 471 € kuukaudessa. Samoissa tiedoissa merkonomin mediaanipalkaksi (keskimmäinen palkka) mainitaan 1 850 €/kk, pienimmän raportoidun palkan ollessa 1 050 € ja suurimman 4 000 € kuukaudessa. Toisissa lähteissä on raportoitu hieman toisenlaisia lukuja: esimerkiksi Palkkavertailu.com-sivuston mukaan merkonomin palkka sijoittuu noin 2 000 – 3 000 € välille ja heidän tilastossaan keskipalkka on 2 700 €/kk. Tämä ero selittynee sillä, että eri aineistot ja ajankohdat tuottavat erilaisia tuloksia – myös se, raportoidaanko keskiarvoa vai mediaania, vaikuttaa.
Mitä 1 850 € mediaanipalkka merkitsee? Se tarkoittaa, että puolet merkonomin nimikkeellä työskentelevistä ansaitsee tuota summaa enemmän ja puolet vähemmän. Mediaanin suhteellisen alhainen taso (alle 2 000 €) viittaa siihen, että merkonomien joukossa on paljon pienipalkkaisia (esim. osa-aikaisia myyjiä), jotka laskevat keskimmäisen palkan tasoa. Moni merkonomi aloittaa uransa osa-aikatyöllä tai aloittelijan palkalla, mikä näkyy tilastoissa. Keskimääräinen palkka (keskiarvo) taas voi nousta korkeammaksi, jos joukossa on muutamia isopalkkaisia (esim. esimiestason) merkonomeja – esimerkiksi osa merkonomeista voi yltää jopa 4 000–5 000 € kuukausiansioihin urallaan. Tällaiset huippupalkat nostavat keskiarvoa. Palkkahaarukka merkonomien kohdalla on siis todella laaja: pienimmät ilmoitetut palkat noin 1 200 €/kk ja suurimmat jopa 5 000 €/kk.
Voidaan todeta, että noin 2 500 €/kk on varsin hyvä likimäärä kuvaamaan merkonomin keskimääräistä kuukausipalkkaa nykyään. Tämä tarkoittaa vuositasolla bruttopalkkana noin 30 000 €. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että keskipalkka on vain suuntaa-antava: yksittäisen merkonomin palkka voi olla merkittävästi tämän ylä- tai alapuolella riippuen aiemmin mainituista tekijöistä (tehtävä, kokemus, ala, sijainti). Tilastojen perusteella esimerkiksi taloushallinnon tehtävissä olevien merkonomeiden keskipalkka on hyvin samassa linjassa yleisen keskiarvon kanssa – eräässä selvityksessä taloushallinnon merkonomin keskipalkaksi mainittiin 2 457 € kuukaudessa, mikä on lähes sama kuin kaikkien merkonomien keskiarvo. Toisaalta jos otetaan erilleen esimerkiksi pelkästään kaupan kassalla tai myyjänä toimivat merkonomit, heidän keskipalkkansa voi olla lähempänä tuota 1 800–2 000 € tasoa, kun taas vaativammissa asiantuntijatehtävissä olevat merkonomeja (kuten vaikka pankin työntekijät tai päällikkötehtävissä toimivat) nostavat keskiarvoa.
Yhteenvetona: Merkonomin keskipalkka Suomessa liikkuu noin 2 500 euron tuntumassa kuukaudessa. Mediaanipalkka on jonkin verran alhaisempi, mahdollisesti alle 2 000 €, johtuen siitä että alalla on paljon uransa alkuvaiheessa olevia ja osa-aikaisia työntekijöitä. Palkkavertailuja tutkimalla saa hyvän yleiskuvan, mutta on hyvä muistaa, että oman palkkansa tulisi aina peilata juuri omaan tehtäväkuvaan ja osaamiseen, ei pelkkään tutkintonimikkeeseen.
Merkonomin tuntipalkka
Useimmissa vakituisissa toimihenkilötehtävissä palkka maksetaan kuukausipalkkana. Kuitenkin esimerkiksi kaupan alalla tai keikkaluonteisissa töissä saatetaan puhua tuntipalkasta. Lisäksi on hyödyllistä hahmottaa, mitä kuukausipalkka tarkoittaa tuntitasolla – se auttaa vertaamaan palkkatasoa eri aloilla tai osa-aikaisuuden vaikutusta ansiotasoon.
Jos merkonomin keskimääräinen kuukausipalkka on noin 2 500 € kuukaudessa, voidaan arvioida brutto-tuntipalkkatästä. Täysaikaisessa työssä kuukausittaiseen työaikaan sisältyy noin 160 tuntia (olettaen noin 37,5 tuntia viikossa). Laskennallinen tuntipalkka 2 500 euron kuukausipalkasta on tällöin noin 15–16 €/h. Esimerkiksi eräässä palkkavertailussa onkin arvioitu, että merkonomin keskipalkka tunnissa on noin 15,4 €. Tämä on suuntaa-antava luku, joka osuu hyvin edellä mainittuun haarukkaan.
On tärkeää huomata, että monet merkonomit työskentelevät aloilla (kuten vähittäiskaupassa), joissa työtunnit voivat vaihdella. Jos työ on osa-aikaista, kuukausipalkka jää vastaavasti alemmas, mutta tuntipalkka voi silti olla TES:nmäärittelemällä tasolla. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksessa on määritelty minimipalkat euroina per tunti eri kokemustasoille. Jos vastavalmistunut merkonomi menee kaupan kassalle töihin, hänen tuntipalkkansa on TESin mukaan korkeampi kuin täysin kokemattomalla ilman koulutusta (tästä lisää seuraavassa luvussa). Käytännössä esim. kolmannen vuoden myyjän tuntipalkka kaupan TES:ssä on ollut viime vuosina reilun 12 euron luokkaa, ja pääkaupunkiseudulla hieman tämän yli aluekorotusten myötä.
Merkonomi nimikkeellä toimivien tuntipalkat eri tehtävissä voivat vaihdella paljon. Asiakaspalvelutyössä (esim. call center) voi peruspalkka olla jotain 11–14 €/h haarukassa kokemuksesta riippuen. Toimisto- ja hallintotehtävissätuntipalkka laskettuna kuukausipalkasta on usein siellä ~15 €/h tienoilla kuten todettu. Myyntityössä tuntiansiot voivat ylittää peruspalkan, jos mukaan lasketaan provisiot: ahkera myyjä voi ansaita provisioiden kera tuntikohtaisesti huomattavastikin enemmän kuin pelkkä pohjapalkka antaisi ymmärtää. Palkanlaskijoilla ja kirjanpitäjillä (joilla kuukausipalkat keskimäärin ~3000 €) tuntipalkka asettuu noin 17–19 € tasolle. Näissä luvuissa puhutaan luonnollisesti bruttoansioista, joista menevät verot ja muut pidätykset.
Yhteenvetona: merkonomin tuntipalkka vakituisessa kokopäivätyössä on tyypillisesti noin 15 € tunti luokkaa, mutta alakohtaiset erot ovat isoja. Aina kannattaa varmistaa alan työehtosopimuksesta vähimmäistuntipalkka, jottei tule alihinnoitelleeksi omaa työtään. Seuraavaksi käsittelemme erityistilannetta – vastavalmistuneen merkonomin tilannetta ja oppisopimusajan palkkausta – jotka molemmat vaikuttavat ansiotasoon uran alussa.
Valmistuneen merkonomin palkka
Moni aloitteleva kaupallisen alan työntekijä pohtii: “Paljonko on vastavalmistuneen merkonomin palkka?” Koska merkonomit voivat työllistyä monenlaisiin tehtäviin, ei ole yhtä ainoaa summaa, joka kuvaisi kaikkien valmistuneiden alkupalkkaa. Voidaan kuitenkin tehdä muutamia yleistyksiä ja esimerkkejä eri aloilta.
Kaupan alalla vastavalmistuneena: Jos merkonomi menee suoraan valmistuttuaan töihin esimerkiksi myyjäksi vähittäiskauppaan (vaikkapa markettiin, erikoisliikkeeseen tms.), häntä koskee kaupan alan työehtosopimus. Tässä TES:ssä on erityinen määräys koulutuksen huomioimisesta palkkauksessa: Työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon suorittanut on heti palkkataulukon 3. vuoden työntekijä. Toisin sanoen valmistunut merkonomi ei aloita palkkatasolta nolla, vaan hänet palkitaan koulutuksesta siten, että hän saa saman palkan kuin 3 vuotta kokemusta omaava myyjä saisi. Tämä on merkittävä etu: normaalisti myyjän peruspalkka nousee vuosittain hieman, ja kolmannen vuoden taso on selvästi korkeampi kuin ensimmäisen vuoden taso. Kun merkonomi aloittaa suoraan tuolta tasolta, hänen tuntipalkkansa on useita kymmeniä senttejä (tai jopa euroja) korkeampi kuin ilman tutkintoa aloittavalla. Käytännössä esimerkiksi vuonna 2025 kaupan TES:n mukaan kolmannen vuoden myyjän taulukkopalkka on useita prosentteja ensimmäisen vuoden palkkaa korkeampi. Eräs lainaus tiivistää asian: ”Jos työskentelet myyjänä ja sinulla on kaupan alan tutkinto, olet välittömästi oikeutettu kolmannen vuoden palkkaukseen, vaikkei työkokemusta olisikaan kertynyt vielä lainkaan.” Tämä tarkoittaa, että kahden vuoden työskentelyn jälkeen merkonomilla pitäisi olla oikeus jopa 5. vuoden työntekijän palkkatasoon kyseisellä alalla. Käytännössä siis vastavalmistuneen merkonomin palkka kaupan alalla on parempi kuin toisen, ei koulutetun nuoren työntekijän. Euroina vastavalmistunut merkonomi (esimerkiksi pääkaupunkiseudulla) voi aloittaa noin 12–13 €/h palkalla kaupan kassalla, kun ilman koulutusta se voisi olla ~11 €/h. Kuukausipalkkana tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ~1 900–2 100 € kokopäivätyöstä heti kättelyssä, TES:n mukaiset lisät (iltalisät, viikonloppulisät) päälle.
Toimisto- ja muissa tehtävissä vastavalmistuneena: Jos merkonomi työllistyy valmistuttuaan toimistotehtäviin, esimerkiksi vaikkapa johonkin yritykseen toimistoassistentiksi tai vaikkapa logistiikkakoordinaattorin avustajaksi, palkka määräytyy pitkälti yrityksen palkkapolitiikan mukaan. Tyypillisesti aloituspalkat merkonomin tasoisissa toimihenkilötehtävissä voivat liikkua noin 2 000–2 400 € välillä kuukaudessa. Esimerkiksi pienessä yrityksessä toimistoassistentin aloituspalkka voisi olla ~2 000 €/kk, kun taas isommassa organisaatiossa samaan tehtävään voi saada 2 300–2 500 €. Monilla aloilla ei ole aivan yhtä eksplisiittisiä sääntöjä kuin kaupan TES:ssä, mutta usein koulutuksesta on hyötyä neuvotteluvalttina. Tuore merkonomi voi perustella palkkapyyntöään sillä, että hänellä on alan koulutus, vaikka työkokemusta ei vielä paljoa olisikaan. Joissakin tapauksissa työnantaja voi huomioida tutkinnon pieniä palkanlisiä maksaessaan.
Julkisella sektorilla vastavalmistuneena: Julkisella puolella, kuten kunnissa tai valtiolla, palkat pohjautuvat myös taulukoihin ja tehtävien vaativuusluokkiin (esim. KVTES kunnilla). Valmistunut merkonomi, joka menee esimerkiksi kunnan toimistosihteeriksi, asetetaan tiettyyn vaativuusryhmään. Alkupalkka saattaa kunnilla olla esimerkiksi ~2 100–2 300 € riippuen tehtävänkuvasta ja kunnasta. Julkisella sektorilla ei yleensä suoraan hyppäytetä palkassa ylöspäin pelkän tutkinnon takia, mutta toisaalta moniin hallintotehtäviin vaaditaan merkonomin tutkinto, joten koulutus on edellytys kyseiseen peruspalkkaan.
Muutama käytännön havainto: Vastavalmistuneena on tärkeää tiedostaa, että usein alussa palkka voi tuntua vaatimattomalta suhteessa kokeneempiin kollegoihin. Kuitenkin merkonomeilla palkkaus kehittyy kokemuksen myötä yleensä varsin nopeasti. Esimerkiksi parin vuoden jälkeen voi olla mahdollisuus palkankorotukseen joko automaattisten korotusten (TES-porrastukset tai yleiskorotukset) kautta tai yksilöllisen neuvottelun kautta, kun on näyttänyt kykynsä. Avoimuus palkka-asioista kollegoiden kanssa ja oman alan palkkatason seuraaminen (esimerkiksi liittojen palkkasuositukset) auttaa hahmottamaan, onko oma palkka linjassa. Tradenomiliiton suositukset tradenomien aloituspalkoista (n. 2 500–3 000+ €/kk) antavat osviittaa myös merkonomeille, vaikkakin tradenomi on korkeampi tutkinto. Merkonomin realistinen aloituspalkka asettuu hieman sen alle, mutta päälle 2 000 € tasoa voi useimmiten tavoitella koulutetun työntekijän paikoissa.
Yhteenvetona: valmistuneen merkonomin palkka riippuu ensimmäisestä työpaikasta. Kaupan alalla TES takaa kolmannen vuoden tason palkan heti, toimihenkilöpuolella palkka on neuvoteltavissa ja yleensä 2000+ € kuussa. Vaikka alkuun palkka ei päätä huimaa, merkonomeilla on hyvät mahdollisuudet edetä ja nostaa ansioitaan, kunhan kartuttaa kokemusta ja ehkä täydentää osaamistaan työn ohessa.
Merkonomi oppisopimus -palkka
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella, jolloin opiskelija on samalla töissä ja saa palkkaa. Oppisopimusopiskelijan palkkaus herättää usein kysymyksiä: saako täyttä palkkaa vai vähemmän, kun on samalla opiskelija? Lähtökohtana Suomessa on, että oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tehdystä työstä. Käytännössä kuitenkin oppisopimusopiskelijan palkka voi olla hieman alempi kuin täysin pätevän työntekijän, koska työnantaja investoi opiskelijan koulutukseen ja opiskelija ei ehkä alussa tuota yhtä paljon.
Työehtosopimuksissa on alakohtaisia määräyksiä oppisopimuspalkoista. Usein TES sallii maksaa hieman alennettua palkkaa oppisopimusopiskelijalle esimerkiksi ensimmäisenä vuotena. Minimissään oppisopimuslaiselle on kuitenkin maksettava TES:n mukainen vähimmäisperuspalkka kyseisestä työstä – eli ilmaiseksi kukaan ei ole töissä, toisin kuin koulun työharjoittelussa. Joillakin aloilla on sovittu prosenttiperiaatteesta: oppisopimusopiskelijalle voidaan maksaa esimerkiksi 75–90 % kyseisen tehtävän normaalipalkasta. Esimerkiksi sote-alalla on mainittu ensimmäisen vuoden oppisopimusopiskelijan palkan olevan noin 80 % normaalista ja toisen vuoden 90 %. Liiketalouden alalla vastaava käytäntö voi vaihdella – monilla yksityisillä aloilla tarkkaa prosenttia ei ole määrätty, vaan kunhan TES:nvähimmäispalkka ylittyy, työnantaja ja opiskelija voivat sopia palkasta.
Käytännössä monet oppisopimusmerkonomit saavat palkkaa, joka nousee opintojen edetessä. Esimerkiksi jos aloitat oppisopimuksella vaikka toimistotyöntekijänä, ensimmäisenä vuonna palkka voi olla hieman pienempi ja kun osaamisesi kasvaa, työnantaja voi korottaa palkkaa. Työnantajalle maksetaan oppisopimuksessa koulutuskorvausta valtiolta, mikä osaltaan kompensoi sitä, että opiskelija viettää osan ajasta koulussa (yleensä oppisopimusopiskelija on 1 päivä viikossa koululla, jolta ajalta saa pienen opintososiaalisen tuen, ei varsinaista palkkaa). Esimerkiksi eräs oppisopimusopiskelija kuvasi kokemustaan kaupan alalla näin: ”Saan normaalia palkkaa, joka nousee normaalisti tessin mukaisesti. … Käyn kerran viikossa koululla, siltä päivältä en saa palkkaa … vaan päivärahan 14 €”. Tämän perusteella voi sanoa, että oppisopimuksella merkonomiopiskelija voi hyvinkin ansaita lähes saman palkan kuin muut työntekijät, lukuun ottamatta sitä koulupäivää, jolloin maksetaan erillistä päivärahaa palkan sijaan.
Konkreettinen esimerkki: Ajatellaan oppisopimusopiskelijaa taloushallinnon toimistossa. Jos vastaava valmistunut työntekijä saisi esim. 2 400 € kuussa, oppisopimuslaiselle voitaisiin maksaa vaikkapa 80 % tästä eli ~1 920 € kuussa aluksi. Toisena vuotena palkka voisi nousta vaikkapa 90 %:iin eli ~2 160 €:oon, ja tutkinnon valmistuessa hänestä tulisi täysi työntekijä oikealla palkalla. Nämä luvut ovat suuntaa-antavia – todellisuudessa moni työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle hieman yli minimipalkan saadakseen motivoituneen opiskelijan. On myös huomattava, että oppisopimusopiskelija ei saa Kelan opintotukea, koska hänelle maksetaan palkkaa. Siksi palkan täytyy olla sellainen, että sillä tulee toimeen, tai muutoin oppisopimusta ei pidetä houkuttelevana.
Oppisopimus on loistava tapa hankkia tutkinto käytännön kautta, ja vaikka oppisopimuspalkka ei välttämättä ole heti huippukorkea, se on kuitenkin palkallista työkokemuksen kartuttamista. Monet nuoret merkonomeiksi opiskelevat pitävät oppisopimusta houkuttelevana juuri siksi, että “samalla saa palkkaa kun opiskelee”. On kuitenkin tärkeää selvittää oman alan TES:stä ennen oppisopimuksen alkua, mitä se sanoo oppisopimusopiskelijan palkasta. Työnantaja ei voi maksaa mitä tahansa, vaan vähintään minimien mukaan on mentävä. Usein hyvä neuvo on neuvotella palkasta avoimesti: jos sinulla on jo jotain aiempaa työkokemusta tai osaamista, voit yrittää perustella hieman korkeampaa lähtöpalkkaa myös oppisopimuksessa.
Yhteenveto: Merkonomi oppisopimus -palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan, yleensä hieman alle täyden palkan tasolla, esimerkiksi ~75–90 % normaalipalkasta. Oppisopimusopiskelija on työntekijä oikeuksineen (lomineen ym.), joten kyseessä ei ole halpatyövoima, vaan aidosti palkallinen kouluttautumismuoto. Palkan lisäksi oppisopimusopiskelija saa usein koulupäiviltä pienen päivärahan ja matkakorvauksia, mikä auttaa taloudellisesti. Kokonaisuutena oppisopimuksella merkonomiksi opiskeleva saa alansa työkokemusta ja kohtuullista korvausta jo opiskeluaikana, ja valmistumisen jälkeen hänen on helppo siirtyä täyteen palkkaan.
Merkonomi palkka TES ja työehtosopimukset
Työehtosopimus (TES) on alakohtainen sopimus, joka määrittää minimityöehdot, kuten vähimmäispalkat, työajat, lomat jne., useimmille aloille Suomessa. Merkonomeja koskee useita eri työehtosopimuksia riippuen siitä, millä alalla he työskentelevät. On tärkeää hahmottaa, miten TES vaikuttaa merkonomin palkkaan ja miksi siitä puhutaan usein palkkakeskusteluissa.
Kuten aiemmin mainittiin, kaupan alan TES on hyvä esimerkki: siellä on nimenomaan pykälä, joka nostaa merkonomin (kaupan alan tutkinnon suorittaneen) lähtöpalkan suoraan kolmannen vuoden tasolle. Tämä tarkoittaa, että merkonomi palkka TES:n mukaan kaupan alalla on alusta lähtien korkeampi kuin ilman tutkintoa. Lisäksi TES määrittää euromääräiset taulukkopalkat eri kokemusvuosille ja eri vaativuusryhmille (esim. myyjä, varastonhoitaja, osastovastaava jne.). Kaupan TES:ssä on myös alueelliset korotukset: pääkaupunkiseutu (alue 1) on korkeampi kuin muut alueet, mikä takaa paremman palkan kalliimmalla asuville. Käytännössä kaupan TES varmistaa, että kukaan myyjä tai kassatyöntekijä (edes merkonomi) ei saa alle määritellyn minimipalkan. TES:ssä sovitaan myös kokemuksen kerryttämisestä; esim. kaupan alalla vuoden työkokemus nostaa työntekijän seuraavaan palkkaluokkaan. Merkonomille tämä merkitsee nopeaa etenemistä palkkaryhmissä (koska hän aloittaa korkeammalta) – parissa vuodessa voi saavuttaa 5. vuoden tason, kuten aiemmin laskettiin.
Myös muilla aloilla on omat TES:nsä. Taloushallintoalalla on Ammattiliitto Pron ja työnantajaliiton välinen työehtosopimus, joka koskee esimerkiksi tilitoimistoja. Siinä on määritelty vähimmäispalkat eri tehtäväryhmille (kuten palkanlaskija, kirjanpitäjä, assistentti) työkokemusvuosien mukaan. TES antaa suuntaa, mutta monesti taloushallintoalalla palkat ovat markkinaehtoisesti jonkin verran minimien yli, varsinkin osaajapulasta johtuen. Esimerkiksi Pron suosituspalkat kokeneille kirjanpitäjille ovat keskimäärin reilut 3 000 €/kk, mikä heijastuu myös TES-tasoihin.
Julkisella sektorilla (kunnat, valtio) on omat sopimuksensa (KVTES kunnilla, VTES valtiolla). Niissä merkonomin tehtävät menevät tietyille vaativuusluokille, joilla on omat peruspalkkansa. Julkisella puolella työntekijän koulutus voi vaikuttaa siihen, mihin vaativuusluokkaan tehtävä asetetaan, mutta pääsääntöisesti tehtävän vaativuus ratkaisee. Esimerkiksi kunnan toimistovirkailijan tehtävä vaatii yleensä merkonomitason koulutusta ja voi olla vaativuusryhmässä, jonka minimi peruspalkka on vaikkapa ~2100 €/kk jossain pienessä kunnassa. Jos henkilöllä on enemmän kokemusta tai toimenkuva vaatii enemmän, palkka voi olla korkeampi taulukkoperusteen lisäksi. Valtiolla vastaavasti on palkkajärjestelmä, jossa tutkinto voi vaikuttaa vaativuusarvioon.
Miksi TES on merkonomille tärkeä? Ensinnäkin, TES takaa pohjan: se estää räikeän alipalkkauksen. Toiseksi, jos olet järjestäytynyt (liiton jäsen), voit aina tarvittaessa vedota TES:n määräyksiin, jos työnantaja yrittää maksaa liian vähän. Kolmanneksi, TES voi tuoda etuja, kuten lisät: ilta-, yö- ja viikonloppulisät, lomarahat jne., jotka parantavat kokonaistuloja. Esimerkiksi kaupan alalla lauantailisät ja sunnuntaikorvaukset ovat merkittävä osa monen myyjän ansioita. Merkonomi, joka tekee kaupan kassalla vuoroja, hyötyy näistä lisiä säännöllisesti.
On hyvä ymmärtää, että merkonomi palkka TES -kontekstissa tarkoittaa eri asioita eri paikoissa. Kaupan alalla kyse on tuosta koulutuslisäedusta, taloushallinnon TES:ssä minimitaulukoista, julkisella sektorilla vaativuusluokista. Yhteistä on, että työehtosopimus on työntekijän turvana.
Lopuksi mainittakoon, että kaikki alat eivät kuulu TES:in piiriin (joskus joillain pienillä aloilla ei ole yleissitovaa sopimusta). Tällöin palkka sovitaan täysin vapaasti. Jos merkonomi työllistyy vaikkapa pieneen start-up -yritykseen hallinnolliseksi työntekijäksi, eikä alalla ole TES:siä, silloin kannattaa itse ottaa selvää, mikä on tavanomainen palkka tehtävästä ja neuvotella sen pohjalta. Tukea voi saada esimerkiksi liitoilta tai Palkkavertailuista.
Tiivistetysti: Työehtosopimukset varmistavat merkonomille ainakin minimipalkan ja usein tunnustavat ammatillisen koulutuksen tuomalla etuja (kuten kaupan alan 3. vuoden palkkaryhmä heti alkuun). On suositeltavaa aina tarkistaa, mikä TES omaan työsuhteeseen soveltuu ja mitä se sanoo palkasta sekä muista eduista.
Taloushallinnon merkonomi palkka
Merkonomit, jotka suuntautuvat taloushallintoon, työskentelevät esimerkiksi kirjanpidon, reskontran, laskutuksen tai palkanlaskennan parissa. Taloushallinto on ala, jossa palkkataso voi nousta sitä mukaa kun osaaminen ja vastuu kasvavat. Katsotaan ensin keskimääräistä tilannetta ja sitten muutamia tarkennuksia.
Tilastojen perusteella taloushallinnon merkonomin palkka on suunnilleen samaa luokkaa kuin muidenkin merkonomeiden keskipalkka. Kuten aiemmin mainittiin, erään selvityksen mukaan taloushallinnon tehtävissä toimivien merkonomeiden keskipalkka oli noin 2 457 € kuukaudessa. Tämä luku viittaa todennäköisesti siihen, että mukaan lukien kaikki taloushallinnon perustason tehtävät (joita monet merkonomeista tekevät), keskiarvo asettuu tuohon ~2.4–2.5k tasolle. On kuitenkin hyvä huomata, että taloushallinnon sisällä on merkittäviä eroja eri roolien välillä.
Taloushallinnon urapolku voi merkonomille näyttää esimerkiksi tältä: ensin talousassistentiksi tai kirjanpitoapulaiseksi, siitä kokemuksen myötä itsenäiseksi kirjanpitäjäksi ja lopulta mahdollisesti tilinpäätöstaitoiseksi kirjanpitäjäksi ja talousvastaavaksi. Jokaisessa vaiheessa palkka yleensä nousee. Myös palkanlaskennassa samanlainen kehitys: aloittelija avustaa palkanlaskennassa, kokenut palkanlaskija hoitaa itsenäisesti satojen ihmisten palkat ja voi edetä palkanlaskentapäälliköksi.
Työn vaativuuden vaikutus: Taloushallinnossa on erityisiä pätevyyksiä kuten KLT-kirjanpitäjän tutkinto(Kirjanpidon ja laskentatoimen tutkinto) ja PHT-palkanlaskijan tutkinto. Näiden suorittaminen nostaa selvästi osaamisen tasoa ja myös markkina-arvoa. Taloushallintoliiton tutkimusten mukaan KLT- ja PHT-tutkinnot suorittaneet ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän – itse asiassa KLT-tutkinnon suorittaneiden kirjanpitäjien palkka on keskimäärin 21 % korkeampi kuin muilla. Eli jos merkonomi kirjanpitäjä hankkii vielä KLT-pätevyyden, hän voi saada viidenneksen paremman palkan kuin ilman pätevyyttä samassa roolissa. Tämä kertoo, että erikoistumisella ja jatkuvalla kouluttautumisella on iso merkitys juuri taloushallinnossa.
Keskipalkka euroissa taloushallinnossa: Ammattiliitto Erto teki vuonna 2024 palkkakyselyn taloushallintoalan työntekijöille. Sen mukaan kirjanpitäjien keskipalkka oli 3 051 € kuukaudessa, ja palkanlaskijoiden keskipalkka 3 056 € kuukaudessa. Nämä luvut koskevat todennäköisesti sekä merkonomitaustaisia että tradenomitaustaisia (ja mahdollisesti muitakin) henkilöitä näissä tehtävissä – eli käytännössä alan ammattilaisia koulutustaustasta riippumatta. Lukujen valossa taloushallinnon alan asiantuntijatehtävissä (kirjanpito, palkkahallinto) päästään keskimäärin noin 3 000 euron kuukausipalkkaan. Tämä on huomattavasti yli edellä mainitun 2 457 €, mikä selittyy sillä, että kaikki kirjanpitäjät eivät ole merkonomeja alimmalla tasolla, vaan monilla on kertynyt kokemusta tai lisäkoulutusta. Kuitenkin merkonomikin voi päästä tuohon 3 000 euron luokkaan, kun kokemusta karttuu muutama vuosi ja vastuualue laajenee.
Aloituspalkat taloushallinnossa: Uudella merkonomilla tilitoimistossa palkka voi aluksi olla vaikkapa ~2 200–2 400 € kuukaudessa (riippuen työtehtävistä, alueesta ja siitä, onko työvoimapulaa). Joissain paikoissa aloittelijalle maksetaan vähemmän, mutta alalla on viime vuosina ollut kysyntää osaajille, mikä on nostanut myös lähtöpalkkoja. Etenkin pääkaupunkiseudulla tilitoimistot joutuvat kilpailemaan osaajista, joten jo juniorikirjanpitäjälle voidaan maksaa suhteellisen hyvää palkkaa verrattuna moneen muuhun aloittelijan rooliin. Kuten Erton kyselystä kävi ilmi, alle 5 vuoden kokemuksella kirjanpitäjän keskiarvo oli n. 2 795 €, eli selvästi lähestymässä kolmea tuhatta. Tämä vihjaa, että jo muutaman vuoden jälkeen merkonomi taloushallinnossa voi ansaita ~2.8–3k €.
Yhteenveto taloushallinnon merkonomin palkasta: Perustasolla (assistentin rooleissa) palkka on noin 2 400–2 500 €/kk. Itsenäisenä kirjanpitäjänä tai palkanlaskijana, kun on vastuussa kokonaisuuksista, palkka liikkuu keskimäärin ~3 000 €/kk luokassa. Parhaimmillaan (esim. KLT-pätevyydellä, esimiestehtävissä tai pääkaupunkiseudun isoissa firmoissa) merkonomitaustainen kirjanpitäjä voi päästä 3 500 € tai ylikin. Taloushallinto on suhteellisen hyvä palkka-ala merkonomille siinä mielessä, että etenemismahdollisuuksia on ja osaamisen karttuessa palkkaus seuraa perässä. Toki myös työ voi olla kuormittavaa esimerkiksi tilinpäätösaikaan tai palkanlaskennan kiireisinä hetkinä, mutta hyvästä työstä palkitaan.
Seuraavissa kahdessa osiossa syvennymme vielä kahteen konkreettiseen rooliin taloushallinnossa: kirjanpitäjän ja palkanlaskijan palkkaan, ja miten ne liittyvät merkonomin uraan.
Merkonomi kirjanpitäjä palkka
Kirjanpitäjä on yksi yleisimmistä taloushallinnon ammateista, johon merkonomi voi edetä. Kirjanpitäjän työtehtäviin kuuluu yrityksen kirjanpidon hoitaminen: tositteiden kirjaus, arvonlisäverojen laskeminen ja ilmoitukset, tuloslaskelman ja taseen laadinta sekä yleensä tilinpäätöksen valmistelu ja yhteydenpito asiakkaisiin (jos työskentelee tilitoimistossa) tai yrityksen muihin osastoihin (jos on yrityksen sisäinen kirjanpitäjä). Merkonomin tutkinto antaa hyvän perustan kirjanpidon tehtäviin, mutta usein kirjanpitäjän uralla kehittyminen vaatii käytännön kokemusta ja mahdollisesti lisäkoulutusta (kuten mainittu KLT-tutkinto).
Palkkataso kirjanpitäjänä: Kuten edellä käytiin, taloushallintoalan palkkakyselyn mukaan kirjanpitäjien keskipalkka Suomessa oli vuonna 2024 noin 3 051 € kuukaudessa. Mediaanipalkka (50 % kohdalla) oli hitusen pienempi, n. 3 000 €. Tämä tarkoittaa, että suurin osa kirjanpitäjistä ansaitsee jossain ~2 700–3 300 € kuukausipalkan välillä (25% ansaitsi alle 2 679 € ja 25% yli 3 350 €). Aloittelevan kirjanpitäjän palkka on lähempänä tuota alapäätä ja kokeneen tilinpäätöstaitoisen kirjanpitäjän palkka lähempänä yläpäätä tai sen yli.
Merkonomi kirjanpitäjänä uransa alussa: Tyypillisesti vastavalmistunut merkonomi ei vielä heti toimi itsenäisenä kirjanpitäjänä, vaan esimerkiksi kirjanpitoassistenttina tai junior-kirjanpitäjänä, jolloin hänen vastuullaan on osia kirjanpidosta (kuten ostoreskontra, myyntireskontra, kuittien kirjaus). Tällöin palkka voi olla noin 2 300–2 600 €/kkriippuen työpaikasta. Parin vuoden jälkeen, kun kykenee hoitamaan itsenäisesti useamman yrityksen kirjanpidon (tilitoimistossa) tai yhden yrityksen koko kirjanpidon (yrityksen sisällä), voi tavoitella sitä ~2 800–3 000 € tasoa.
Kokeneen kirjanpitäjän palkka: Kirjanpitäjä, jolla on vaativia tehtäviä kuten tilinpäätöksen teko itsenäisesti ja mahdollisesti neuvontaa asiakkaalle, ansaitsee usein 3 000 € tai ylikin. Pääkaupunkiseudulla lukemat voivat olla korkeampia: esim. 5–10 vuoden kokemuksella 3 200–3 500 € ei ole harvinaista isossa kaupungissa. Johto- tai esimiestehtäviin siirtyvä kirjanpitäjä (esim. talouspäällikkö pienessä yrityksessä, jossa hoitaa myös kirjanpidon) voi saada vielä enemmän.
Vaikutus koulutuksella: Merkonomi vs. tradenomi kirjanpitäjänä – onko palkassa eroa? Formaalisti työnantaja maksaa tehtävän mukaan, ei tutkintonimikkeen. Kuitenkin tradenomilla on usein pidempi koulutus, mikä voi auttaa saamaan vaativamman paikan alusta alkaen. Toisaalta merkonomit saavat käytännön kokemusta usein nuorempina (esim. aloittavat tilitoimistossa jo 19-20-vuotiaina), joten muutaman vuoden päästä he voivat olla samassa tilanteessa kuin tradenomi vastavalmistuneena. Käytännössä erot yksilöiden välillä menevät osaamisen mukaan: jos merkonomi on ahkera ja opiskelee työn ohessa lisää (esim. KLT-valmennuskurssit), hän voi saavuttaa saman tai korkeamman palkkatason kuin korkeakoulututkinnon suorittanut, erityisesti pk-yrityksissä.
KLT-pätevyys: On syytä vielä korostaa KLT-tutkinnon merkitystä palkkaan. KLT on Taloushallintoliiton myöntämä kirjanpidon asiantuntijatutkinto, joka edellyttää usean vuoden työkokemusta ja vaativan kokeen läpäisyä. KLT-kirjanpitäjiä arvostetaan ja heille voidaan maksaa selvästi korkeampaa palkkaa. Mainitun selvityksen mukaan KLT-pätevyys tuo merkittävää korotusta palkkaan – KLT-kirjanpitäjän mediaaniansiot ovat jossain 3 500 € kieppeillä tai yli, eli reilusti yli tavallisen kirjanpitäjän keskitason. Merkonomi voi hyvinkin tavoitella KLT:tä muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen.
Yhteenveto merkonomi kirjanpitäjän palkasta: Uransa eri vaiheissa merkonomitaustaisen kirjanpitäjän palkka voisi karkeasti olla:
- Aloitteleva (1–2 v kokemus): ~2 300–2 600 €/kk.
- Pätevä kirjanpitäjä (3–5 v kokemus, tekee tilinpäätöksiä): ~2 800–3 200 €/kk.
- Kokenut kirjanpitäjä (yli 5 v kokemus, mahdollisesti KLT): ~3 300–3 800 €/kk (riippuen sijainnista ja yrityksestä, voi mennä ylikin).
- Talouspäällikkö/asiantuntija (merkonomi taustalla, esimiisvastuu tai erikoisosaaminen): ~4 000 € ja yli, jos rooli laajenee pois perustyöstä.
Nämä luvut ovat suuntaa-antavia, mutta vastaavat pitkälti alan kyselyitä: kirjanpitäjien keskipalkka ~3k€, kokeneilla enemmän. Merkonomi pystyy koulutustaustallaan mainiosti kehittymään kirjanpitäjän uralla tähän palkkahaarukkaan. Ala on myös siinä mielessä palkitseva, että osaavalle kirjanpitäjälle on jatkuva kysyntä – eli työllisyystilanne on hyvä ja tarvittaessa työpaikkaa vaihtamalla voi parantaa palkkaansa, jos nykyinen työnantaja ei muuten korota.
Merkonomi palkanlaskija palkka
Palkanlaskija (palkkahallinnon asiantuntija) on toinen keskeinen taloushallinnon rooli, johon merkonomeja työllistyy erityisesti, jos he ovat kiinnostuneita palkka- ja henkilöstöasioista. Palkanlaskijan tehtävänä on laskea yrityksen tai asiakkaan työntekijöiden palkat oikein työehtosopimusten, lakien ja veromääräysten mukaan. Työ sisältää mm. työtuntien ja poissaolojen käsittelyä, erilaisten lisien ja ylityökorvausten laskemista, palkkalaskelmien tekemistä, maksatusaineistojen tuottamista sekä tarvittavien ilmoitusten (esim. verottajalle ja eläkeyhtiöille) tekemistä.
Palkkataso palkanlaskennassa: Kuten kirjanpitäjien kohdalla, myös palkanlaskijoiden kohdalla Ammattiliitto Erton kysely antaa hyvää dataa: palkanlaskijoiden keskipalkka oli lähes sama kuin kirjanpitäjillä, noin 3 056 € kuukaudessa. Mediaanipalkka oli vähän alle 3 000 € (50% ansaitsi alle ~2 974 €). Tämä kertoo, että palkanlaskijan palkka on hyvin samassa linjassa kirjanpitäjien kanssa. Syynä on varmaan se, että molemmat ovat taloushallinnon erityisosaamista vaativia aloja. Palkanlaskijoilla saattaa olla hieman vähemmän vaihtelua yläpäässä (esim. palkanlaskennan huippupalkat eivät ehkä nouse ihan yhtä ylös kuin talouspäällikkötasoisilla kirjanpitäjillä), mutta toisaalta peruspalkka on vakiintunut hyväksi, koska työ on vaativaa ja monissa organisaatioissa kriittisen tärkeää.
Aloitustilanne merkonomi palkanlaskijana: Vastavalmistunut merkonomi, joka menee palkanlaskentaan vaikkapa palkanlaskenta-assistentiksi isoon organisaatioon tai tilitoimistoon, aloittaa todennäköisesti jossain ~2 200–2 500 €/kk palkkatasolla. Ensimmäiset palkanlaskentakuukaudet menevät opetellessa järjestelmiä ja TES-tulkintoja, joten aivan itsenäisesti ei heti pysty kaikkea. Usein palkanlaskijoilla on mentorointi tai tiimi, jossa työskentelee kokeneempia, ja alussa voi saada hieman vähemmän vaativia asiakkaita tai yksinkertaisempia palkkalaskentoja. Palkanlaskenta on kuitenkin alue, jossa on ollut paljon kysyntää työmarkkinoilla – yritykset ja tilitoimistot etsivät osaajia – joten oppimiskäyrä voi olla nopea ja palkka nousta jo vuoden-parin jälkeen.
Kokeneen palkanlaskijan palkka: Kun merkonomi on toiminut palkanlaskijana muutaman vuoden ja hallitsee hyvin yhden tai useamman työehtosopimuksen tulkinnat, hänen arvonsa nousee. Keskiarvot ~3 000 € kertovat, että jo ehkä 3-5 vuoden kokemuksella palkanlaskija voi ansaita tuota luokkaa. Erton datassa esimerkiksi 5–10 vuoden kokemus nosti keskipalkan noin 3 033 €:oon. Palkanlaskennan erityisasiantuntijat, jotka esimerkiksi vetävät projekteja (kuten palkkajärjestelmän käyttöönottoja) tai toimivat tiiminvetäjinä, voivat tienata 3 300–3 500 € tai yli. PHT-sertifikaatti (Palkanlaskennan tutkinto) on vastaava kuin KLT kirjanpidossa – se osoittaa syvää ammattitaitoa palkkahallinnosta. PHT-tutkinnon suorittaneilla on tyypillisesti korkeampi palkka, se on ammatillinen tunnustus joka voi tuoda jopa satojen eurojen palkkalisän kuukausitasolla, jos työnantaja arvostaa pätevyyttä. Usein PHT vaaditaan, jos haluaa edetä palkkapäälliköksi.
Merkonomi vs. muu koulutus palkanlaskijana: Useimmat palkanlaskijat ovat taustaltaan merkonomeja tai tradenomeja. Palkanlaskennan palkassa ei yleensä suoraan näy koulutusero, mutta tradenomi saattaa joskus toimia laajemmassa HR-roolissa mikä voi nostaa palkkaa. Toisaalta monet merkonomeista ovat erittäin kokeneita konkareita palkanlaskennassa (moni on tehnyt sitä 20+ vuotta), jolloin he voivat olla palkkakuninkaita alallaan koulutuksesta riippumatta. Palkkahaitari palkanlaskijoilla on melko tasainen – jopa kokeneilla usein palkat asettuvat 3 000–3 500 haarukkaan, harvemmin yli 4 000 € ellei henkilöllä ole esimiisvastuuta tai muuta laajennettua toimenkuvaa.
Työn vaativuus ja työmäärä: On hyvä mainita, että palkanlaskenta on työtä, jossa työmäärä on ajoittain hyvin suuri (palkkapäivät kuun vaihteessa jne.), mutta toisaalta se on melko vakio sykliltään. Palkanlaskijoiden palkkaukseen sisältyy joskus myös se, että ylitöistä maksetaan erikseen tai ne otetaan vapaana – tämäkin vaikuttaa kokonaistuloihin. Hyvä palkanlaskija on yritykselle kullanarvoinen, sillä palkkojen on mentävä oikein ja ajallaan, siksi heihin panostetaan.
Yhteenveto merkonomi palkanlaskijan palkasta: Suunnilleen samat luvut pätevät kuin kirjanpitäjien kohdalla:
- Aloitteleva palkanlaskija: noin 2 300–2 500 €/kk.
- Muutaman vuoden kokemuksella: noin 2 800–3 000 €/kk.
- Kokenut palkanlaskija/PHT: noin 3 200–3 600 €/kk.
- Palkkahallinnon esimies (palkkapäällikkö tms.): voi nousta lähelle 4 000 € tai yli, organisaation koosta riippuen.
Tilastollisesti keskipalkka ~3 056 € vahvistaa tämän kuvan. Merkonomi, joka erikoistuu palkkahallintoon, voi luottaa siihen, että ala tarjoaa vakaan ja hyvän ansiotason keskivertoa paremmin, ja työpaikkoja on tarjolla.
Keskimääräinen palkka Suomessa – vertailukohtana merkonomille
On hyödyllistä verrata merkonomin palkkaa yleiseen ansiotasoon Suomessa, jotta saa käsityksen, onko merkonomin tulotaso alhainen, keskimääräinen vai korkea. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli vuoden 2023 lopussa noin 3 215 € kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, että koko työmarkkinoiden keskivertopalkka on hieman yli 3 200 euroa. Karkeasti voi sanoa, että suomalaisten keskitulo(kuukausipalkka) sijoittuu noin 3 000–3 300 euron välille, riippuen lähteestä ja siitä, tarkastellaanko mediaania vai keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2023 joulukuussa mediaani oli 3 280 €, miehillä se oli korkeampi (~3 722 €) ja naisilla matalampi (~2 980 €) johtuen alakohtaisista ja työajan eroista.
Miten tämä suhteutuu merkonomiin? Merkonomin keskipalkka, kuten todettu, on noin 2 500 €/kk luokkaa. Se on selvästi alle yleisen mediaanipalkan (~3 200 €). Toisin sanoen, merkonomin tyypillinen palkka on jonkin verran alle keskitulon Suomessa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että merkonomin koulutus on toisen asteen tutkinto ja monet merkonomeista työskentelevät palvelualoilla tai toimihenkilöinä, missä palkkataso on vaatimattomampi kuin korkeakoulutetun asiantuntijan tai teknisen alan ammattilaisen palkka. Suomessa korkeimmat palkat ovat tyypillisesti teknologia- ja insinööritehtävissä, lääkäreillä, juristeilla, johtajilla jne., kun taas kaupallisen alan perustason tehtävät (joihin merkonomi yleensä sijoittuu uransa alussa) ovat palkkavaakauman keskivaiheilla tai hieman alla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että merkonomina ei voisi ansaita hyvin. On muistettava, että keskimääräinen palkkasisältää koko kirjon – ja merkonomien kohdalla hajonta on suurta. Esimerkiksi taloushallinnon tehtäviin edenneet merkonomit voivat päästä keskituloon tai ylikin (kuten edellä todettiin, kirjanpitäjien keskipalkka ~3 050 € on jopa hiukan yli valtakunnallisen mediaanin). Toisaalta vaikkapa myyjänä osa-aikaisesti työskentelevä merkonomi voi jäädä kauas tuosta.
Keskitulon saavuttaminen merkonomina: Monen tavoite on tienata ainakin se, mitä “keskivertosuomalainen” tienaa. Merkonomin tutkinnolla tämä on mahdollista, mutta usein se edellyttää erikoistumista ja kokemusta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva kokenut merkonomi vaikkapa vakuutusalan asiantuntijatehtävässä voi tienata 3 500 €/kk, joka on yli keskitulon. Vastaavasti, jos jää perustasolle ilman halua edetä, voi palkka polkea 2 400 € tasolla pidempäänkin, joka on alle keskitason. Työolot ja -preferenssitkin vaikuttavat: jotkut valitsevat osa-aikaisuuden paremman elämäntyylin takia, jolloin luonnollisesti tulot jäävät keskimääräistä pienemmiksi – mutta se on tietoinen valinta.
Tulot ja ostovoima: On huomioitava, että keskivertopalkalla (noin 3 000 €) tulee Suomessa toimeen, mutta alueelliset erot elinkustannuksissa ovat suuria. Merkonomin palkalla 2 500 €:lla elää mukavasti pienemmässä kaupungissa, kun taas Helsingissä se voi olla melko niukka etenkin perheelliselle. Tässä mielessä monet merkonomeista hakeutuvat uralla eteenpäin, jotta palkka kehittyy. Jo tradenomin tutkinto (amk-koulutus) nostaa lähtökohtaa: tradenomien vastavalmistuneiden palkkasuositus 2025 on noin 2 800–3 200 € yksityisellä sektorilla. Tämä asettaa viitearvoa myös merkonomeille – he pyrkivät usein pitkällä tähtäimellä tuolle tasolle joko kokemuksen kautta tai jatkokouluttautumalla.
Yhteenveto vertailusta: Merkonomien palkat ovat hieman keskimääräistä pienempiä, mutta ei alimpia. Voisi sanoa, että merkonomi sijoittuu alempiin keskituloihin – ei aivan pienituloisimpiin muttei keskituloisimpiinkaan, ellei etene urallaan. Tilastollisesti merkonomien keskiarvotulo (~2.5k) on lähempänä suomalaisen pienituloisen rajaa (jonka Duunitori on joskus määritellyt alle ~2 486 €/kk) kuin hyvätuloisen rajaa. Mutta yksilötasolla erot on suuria. Merkonomin tutkinto antaa mahdollisuuden ponnahtaa keskitulon yli, mutta se vaatii yleensä aktiivisuutta uralla. Toisaalta se myös suojaa monia työttömyydeltä – laajan osaamisen ansiosta merkonomit löytävät yleensä töitä, vaikkei palkka aina päätä huimaa heti aluksi.
Yhteenveto: Merkonomin uranäkymät ja palkkaus
Merkonomi on monipuolinen kaupallinen tutkinto, joka mahdollistaa työskentelyn hyvin erilaisissa tehtävissä – myynnistä taloushallintoon. Palkkauksessa on paljon vaihtelua: merkonomin palkka määräytyy ennen kaikkea työnkuvan ja kokemuksen perusteella, ei niinkään pelkän tutkintonimikkeen mukaan. Siksi on “turhaa kysyä yhtä lukua merkonomin palkaksi” kuten eräällä keskustelupalstalla todettiin, koska merkonomeja on kaupan kassoista yritysjohtajiin jopa – tosin mainittakoon, että jos merkonomi etenee yritysjohtajaksi, hän on yleensä hankkinut lisää koulutusta tai poikkeuksellista osaamista.
Keskimäärin merkonomin ansiot asettuvat Suomessa noin 2 300–2 600 euron kuukausitasolle, ja tyypilliset tuntipalkat pyörivät ~15 € tienoilla. Aloituspalkat voivat olla tätä matalampia, mutta toisaalta osaavilla merkonomeilla (esim. taloushallinnon konkarit) palkka voi kivuta 3 000 euron yläpuolelle. Työehtosopimukset turvaavat vähimmäispalkan ja voivat tuoda merkonomille etuja – erityisesti kaupan alan TES huomioi merkonomitutkinnon korottamalla lähtöpalkkatasoa.
Palkkaan vaikuttavat tekijät kuten työkokemus, työn vaativuus ja sijainti on syytä pitää mielessä. Jos tavoittelee korkeampaa palkkaa merkonomina, hyvä strategia on erikoistua ja kehittää osaamista: esimerkiksi taloushallinnon erikoisosaaja (KLT-/PHT-tutkinnot) voi ansaita selvästi enemmän kuin generalisti. Vaihtoehtoisesti jatko-opinnot(tradenomi, kauppatieteiden kandidaatti/maisteri) voivat avata ovet tehtäviin, joissa palkat ovat kovemmat. Monet merkonomit tekevätkin niin, että kartuttavat ensin pari vuotta työkokemusta ja lähtevät sitten työn ohessa tai päätoimisesti opiskelemaan lisää – tällöin he palaavat työmarkkinoille entistä vahvempina neuvottelemaan palkastaan.
Työllisyysnäkymät merkonomeille ovat olleet varsin hyvät: kaupalliselle osaamiselle on kysyntää ja alalta eläköityy paljon väkeä lähivuosina. Erityisesti osaavat talous- ja palkkahallinnon tekijät ovat haluttuja. Myös kaupan alalla myynnin ja asiakaspalvelun rooleissa tarvitaan osaajia jatkuvasti, vaikkakin alan palkat ovat vaatimattomampia. Merkonomin tutkinnon arvo onkin siinä, että se antaa valinnanvaraa – aina voi vaihtaa alaa kaupallisesta toiseen suhteellisen helposti (esim. myyjästä reskontranhoitajaksi tai toimistotyöstä vaikka logistiikan puolelle) lisäkoulutuksen tai kurssien kautta, koska pohjaosaaminen on olemassa.
Lopuksi, on tärkeää muistaa että palkka on vain yksi osa työtyytyväisyyttä. Merkonomit työskentelevät usein asiakasrajapinnassa tai talouden ytimessä, missä työn tulos on konkreettista ja arvokasta organisaatiolle. Se tuo monelle merkityksellisyyttä työhön. Palkkakehityksestä kannattaa kuitenkin olla tietoinen – omasta palkasta voi ja pitää keskustella esimiehen kanssa. Kun keräät kokemusta ja ehkä lisäosaamista (kuten kielitaitoa tai ohjelmistojen hallintaa), se on kortti jonka voit käyttää palkkaneuvotteluissa. Suomen yleinen ansiokehitys vaikuttaa myös taustalla: vuonna 2023–2024 nähtiin paljon sopimuskorotuksia inflaation takia, ja vastaavia korotuksia tulevina vuosina voi tulla, jotka nostavat myös merkonomien palkkoja kautta linjan.
Yhteenveto pähkinänkuoressa: Merkonomina voit odottaa starttaavasi työurasi noin 2 000 € kuukausipalkalla (hieman yli tai alle), kehittyväsi keskimäärin noin 2 500 € tasolle ja parhaimmillasi – roolista ja uravalinnoista riippuen – yltäväsi 3 000 € tai reilusti ylikin ansioihin. Palkka kehittyy kokemuksen karttuessa, ja tutkinnon tuoma perusosaaminen on arvokasta monilla aloilla. Vaikka merkonomeja ei yleensä lasketa kaikkein parhaiten palkattuihin ammattiryhmiin, he muodostavat suomalaisen työelämän selkärankaa liiketoiminnan pyörittäjinä ruohonjuuritasolla. Palkkaus on kohtuullinen ja turvattu työehtosopimusten kautta, ja ahkeralle sekä kunnianhimoiselle merkonomille urapolku tarjoaa myös taloudellista nousua.
Disclaimer: Muistathan, että omaan palkkaukseesi vaikuttavat monet henkilökohtaiset tekijät (kuten osaaminen, paikkakunta, työnantaja ja neuvottelutaito). Tarkista aina ajantasaiset työehtosopimukset ja palkkasuositukset sekä keskustele palkkatoiveistasi työnantajan kanssa. Kirjoittaja ja julkaisu eivät vastaa mahdollisista virheistä tai muutoksista palkkatiedoissa.
